HOPE Yhdessä & Yhteisesti ry. on kahden kotiäidin, Tiina Nummenmaan ja Laura Kivimäen, perustama yhdistys, joka auttaa lapsia ja lapsiperheitä. Yhdistyksen kautta annetaan muun muassa tavara- ja vaatelahjoituksia vähävaraisille ja kriisin kohdanneille perheille sekä tuetaan lasten harrastuksia. Suurin osa yhdistyksen toiminnasta pyörii vapaaehtoisten voimin. Yhdistyksellä on vapaaehtoisista koostuvia paikallistiimejä 13 eri seudulla.

Elokuisena aamupäivänä Hopen Helsingin toimistolla käy hyörinä. Vapaaehtoistyöntekijä Jorma Siippainen neuvoo toista vapaaehtoista toimistotöissä ja pääkaupunkiseudun tiiminvetäjä Nora Virtanen vastailee puhelimeen.

Jorma Siippainen

Jorma Siippaiselle vapaaehtoistyö antaa elämäniloa. (Kuva: Annika Wahlström)

Toimiston vieressä on säntillisessä järjestyksessä oleva varasto, jonka hyllyillä vaatteet, lelut, kirjat, kengät ja muut hyödylliset tavarat odottavat tarvitsijaa. Kaikki tavarat on saatu lahjoituksina ja annetaan suoraan eteenpäin asiakkaille. Avuntarvitsijat voivat lähestyä Hopea esimerkiksi puhelimitse tai yhdistyksen kotisivuilla olevan lomakkeen kautta.

Kiinnekohta elämässä

Jorma Siippainen aloitti muutama kuukausi sitten Hopen vapaaehtoistyöntekijänä. Hän toi viime syksynä vaimonsa kanssa tavaralahjoituksia Hopelle ja tutustui sitä kautta yhdistyksen toimintaan. Hopen toimintaperiaatteet, kuten uskonnollinen ja poliittinen sitoutumattomuus ja suora asiakkaan tukeminen, vastasivat hänen maailmankuvaansa, joten hän päätti tulla toimintaan mukaan.

Jorma luonnehtii itseään yleismies jantuseksi ja on muun muassa kuljettanut huonekalulahjoituksia perheille.

Jorma ei käytä ilmaisua ”auttaa ihmisiä”, vaan ”elää hetken ihmisen elämässä mukana”. Auttajia ovat hänestä tavaroiden lahjoittajat, vapaaehtoiset ovat puolestaan ratkaisemassa ihmisten avuntarpeita.

Jormalle vapaaehtoistyö antaa hyvän mielen. Hänelle on jäänyt erityisesti mieleen, kun hän vei huonekaluja erääseen perheeseen, jossa oli useita alle kouluikäisiä lapsia. Eräs pieni tyttö auttoi innoissaan tavaroiden kantamisessa ja oli iloinen ja ylpeä uusista tavaroista. Kun Jorma lähti, tyttö heilutti pitkään auton perään. Jorma sanoo, että sellaisilla kokemuksilla jaksaa tehdä tätä työtä.

Hänelle vapaaehtoistyö on antanut elämäniloa. ”Tää on ollut kivaa”, Jorma toteaa. Hänelle Hope on mukava kiinnekohta elämässä.

Hope on tullut iholle

Katri on ollut vajaan vuoden Hopen vapaaehtoisena. Hän tekee kaikkea mahdollista, mutta pääasiassa hän järjestää lahjoitettuja tavaroita hyllyihin. Lisäksi hän on jonkin verran huonekalukuljetuksissa mukana.

Katri, kertoo, että kun on kantanut jotain huonekalua neljänteen kerrokseen, unohtaa väsymyksen, kun näkee huonekalun saavan perheen ilmeet. Joku on saattanut olla pari vuotta ilman ruokapöytää.

Lelut ja kirjat

Lelut ja kirjat odottavat Hopen varaston hyllyssä tarvitsijaa. (Kuva: Annika Wahlström)

Katri kuuli Hopesta diakonilta. Hän oli vaikeassa elämäntilanteessa, eikä hänellä ollut mitään, kaikki piti aloittaa nollasta. Hopesta hän on saanut paljon apua. Nyt hän haluaa tehdä vapaaehtoistyötä ja auttaa muita vaikeassa tilanteessa olevia.

Katrille Hope on antanut toivoa, ystäviä, mahdollisuuden elää ihmisarvoista elämää sekä mahdollisuuden tehdä vapaaehtoistyötä. ”Hope on tullut iholle”, Katri toteaa. Hänelle se on kuin toinen perhe.

Katri sanoo, että vapaaehtoistyötä harkitsevan kannattaa tulla mukaan Hopen toimintaan, koska apua tarvitsevia ihmisiä on paljon. Lisäksi, jos on päivisin kotona, vapaaehtoistyö estää erakoitumasta. Katri toteaa, että ihmiset sanovat usein, etteivät osaa mitään, mutta aivan varmasti osaavat. Hopen vapaaehtoistyöhön haluavalla ei tarvitse olla taitoja. Jos ei ole vapaaehtoisia, ei ole vapaaehtoisjärjestöjä, Katri muistuttaa. Jokaisen ihmisen panos on tärkeä.

Katrista vapaaehtoistyön tekeminen tiimissä on hirveän kivaa. Tiimissä saa olla sellainen kuin on. Hänet on otettu avosylin vastaan. Katri myös pitää siitä, että Hopen toiminta on selkeää, kun ei ole välikäsiä vaan asiakas kohdataan suoraan.

Kuka tahansa voi tarvita apua

Jorma ja Katri korostavat, että kuka tahansa voi joutua tilanteeseen, jossa tarvitsee apua. Katri sanoo, että avun tarvitsija ei ole luuseri tai muita huonompi. ”Hopessa ei arvostella, jokainen on meille ihminen”, hän toteaa. Hänestä Hopeen on helppo tulla ilman leimaantumisen pelkoa.

Jorma puolestaan kertoo, että Hope auttaa esimerkiksi lastenkotilapsia, jotka ovat aloittamassa omaa elämää tyhjästä. Joku taas on voinut menettää koko omaisuutensa hometalon takia tai joutunut työttömäksi. Avuntarve ei merkitse sitä, että olisi ongelmia perheessä Jorma ja Katri muistuttavat.

Hopen Helsingin tiimissä on kymmenkunta aktiivia. Tiimin vetäjä Nora Virtanen sanoo, että vapaaehtoisia otetaan mielellään lisää. Mukaan pääsee ottamalla yhteyttä Hopeen. Vapaaehtoiset tekevät paljon lahjoitettujen tavaroiden lajittelua ja hyllyttämistä. Jorma kertoo, että hyllyttäjiä tarvitaan aina. Vapaaehtoistyö Hopessa sopii ihmisille, joilla on mahdollisuus tehdä vapaaehtoistyötä arkisin päiväaikaan.

Kuva & teksti: Annika Wahlström