Helena Palojärvi ja Markku Vaittinen

Helena Palojärvi perusti Kansalaisareenan Pirkko Hakkaraisen, Marianne Nylundin, Tuija Kotirannan ja Sini Lehtisen  kanssa vuonna 1993. Hän toimi puheenjohtajana yhdistyksen alkuvuosina ja uudelleen useamman vuoden 90-luvun loppupuolelta lähtien 2000-luvun alkupuolelle saakka.

Markku Vaittisen puheenjohtajakausi Kansalaisareenassa alkoi vuonna 2010.

Kansalaisareenan alkuvuosina luotiin rakenteet uudelle järjestölle

Helena Palojärvi: ”Alussa meidän piti perustaa toimisto ja luoda rakenteet hallinnolle. Järjestön olemassaolo piti myös perustella rahoittajalle. Kävimmekin useiden päättäjien luona puhumassa.” ”Rakenteiden ja rahoituksen hankkimisen ohessa kehitimme Self-Help -ajattelua luomaan oma-aputoiminnan verkoston. Kehitimme myös oma-apuryhmien koulutusta ja korostimme kansalaisten aloitteellisuuteen perustuvan osallisuuden merkitystä oma-aputoiminnassa ja vapaaehtoistyössä.”

Markku Vaittinen: ”Keskeisenä haasteena on nykyään saada läpi toiminta-ajatuksemme siltä osin, että Kansalaisareena kumppaneineen toimii yli sektori- ja organisaatiorajojen vapaaehtoistoiminnan parhaaksi. Muiden järjestöjen suuntaan tämä merkitsee, että Kansalaisareena ei hamua järjestöjen vapaaehtoistoiminnan resursseja, vaan tuo lisäarvoa järjestöjen vapaaehtoistoimintaan. Kuntien ja ammattijärjestöjen suuntaan tämä tarkoittaa sitä, että vapaaehtoistoiminta ei uhkaa palkatun ammattityövoiman asemaa, vaan tukee henkilöstöä työssään. ”

”Yritysten suuntaan vapaaehtoistoiminta tarjoaa mahdollisuuden kantaa yhteiskuntavastuuta ja saada vapaaehtoistoimintaan osallistuvan henkilöstönsä kukoistamaan.”

Vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys ymmärretään koko ajan paremmin

Markku Vaittinen: ”Vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on toimikauteni aikana jatkuvasti kasvanut, mistä osoituksena on kansalaisten suuri halu tehdä vapaaehtoistyötä sekä vapaaehtoistoiminnan esteiden poistamisesta alkanut keskustelu eduskuntaa myöten. ”

Helena Palojärvi: ”Kansalaisareena perustettiin laman keskelle ja korkean työttömyysasteen takia osallisuuden edistäminen oli tärkeätä. Teimme yhteistyötä työttömien yhdistyksen kanssa.”

”Koimme kuitenkin, että kansalaisten aloitteellisuuteen ja osallisuuteen perustuvaa vapaaehtoistyötä ei edistetty tarpeeksi. Oma-apu/itseapu oli vielä hyvinkin uutta.”

”Kansalaisareenan toiminnassa oli vahva kansainvälinen ote. Useilla meistä oli yhteyksiä erilaisiin itseapuliikkeisiin. Toimme esimerkiksi saksalaisista ja tanskalaisista itseapuliikkeistä uusia ajatuksia oma-aputoiminnasta Suomeen. Myös yhteydet eurooppalaiseen osallisuutta tukevaan vapaaehtoistyöhön olivat olemassa.”

Kansalaisareena on verkostotyön monipuolinen osaaja

Markku Vaittinen: ”Osa Kansalaisareenan työn painopisteitä on samoja kuin 20 vuotta sitten, osa taas uusia. Toiminta on niin vakiintunutta, että se kuuluisi mielestämme Raha-automaattiyhdistyksen yleisavustuksen piiriin.”

”Viime vuosina olemme vahvistaneet vapaaehtoistoiminnan edunvalvontaa. Muun muassa eduskunnan vapaaehtoistyön tukiryhmä on perustettu. Olemme laatineet paljon tutkimuksia ja selvityksiä vapaaehtoistoiminnan tilasta Suomessa ja näitä on hyödynnetty toiminnan kehittämisessä. ”

”Verkostot, kuten esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkosto, ovat vahvistuneet jatkuvasti. Työtä vapaaehtoistoiminnan parissa on tehty hyvällä fiiliksellä ennen, nyt ja varmasti myös tulevaisuudessa.”