Anitta Raitanen

Toiminnanjohtaja Anitta Raitanen

Kansalaisareena on ollut 20 vuoden ajan vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan tienraivaaja, pioneeri ja myytinmurtaja. Pioneerin osa ei aina ole helppo, kuten tämänkin VerkkoAreenan 20-vuotisjuhlanumeron monista katsauksista voi arvailla. Alusta saakka aktiivisilla toimijoilla on ollut unelma: unelma paremmasta maailmasta, jossa ihmisten kaikki voimavarat pystytään ottamaan yhteiskunnassa käyttöön ketään syrjään jättämättä.  

Jaamme tämän unelmamme kaikkien suomalaisten kanssa. Unelmallamme on paljon kaikupohjaa. Jaamme unelmamme myös suomalaisen laajan järjestö- ja poliittisen kentän kanssa.

Missä sitten on haasteita? Meillä on näkemys siitä, että tämän unelman toteuttaminen liittyy tulevaisuudentutkija Pentti Malaskaa lainatakseni kehityksen suurimpaan haasteeseen eli ihmisyyden kehittämisen haasteeseen. Unelman toteuttaminen edellyttää kokonaisvaltaista ihmisyyden hahmottamista ihmisen, luonnon, talouden ja tekniikan välisessä vuorovaikutuksessa.

Yhteiskunta on pilkottu pienen pieniin osiin ja valtaosa kehittämisestä ja päätöksenteosta tapahtuvat erillisissä siiloissa ja kvartaalitalouden ehdoin. Näistä asemista on haasteellista hahmottaa kokonaisvaltaista tulevaisuuteen ulottuvaa ihmisyyden kuvaa. Meillä on kuitenkin Malaskan sanoin vahva todistuksen taakka siitä, että maailma on parempi ihmisen kanssa kuin ilman sitä. Meidän on työskenneltävä ahneuden, kateuden, epärehellisyyden ja väkivallan ”geeniperinnön” poistamiseksi DNA:stamme ja ajattelumalleistamme.

Kansalaisareenan lähtökohta ihmisestä kokonaisuutena, ei jonkin tietyn sairauden tai ongelman kantajana, vaan resursseja omaavana toimijana kiinnittyy vahvaan kansainväliseen omaehtoisen ja vapaaehtoisen toiminnan traditioon.

Suomalaisille järjestöille ja yhdistyksille on ominaista edunvalvontatyyppinen toiminta. Erilaisten elämäntilanteiden yhdistämille ihmisille on yhdistyksiä, joissa vertaistukea, kokemuksia, tietoja ja taitoja voidaan jakaa, ja joiden avulla voidaan vaikuttaa esimerkiksi poliittiseen päätöksentekoon ja ylipäätään monenlaisiin kyseistä ihmisryhmää koskeviin asioihin. Potilasjärjestöt voivat ajaa lääkkeiden kela-korvauksia tai sairauksien tutkimustoimintaa, vammaisjärjestöt esteettömyyttä tai oikeutta avustajaan, yksinhuoltajien järjestö näiden perheiden elämään liittyviä asioita jne. Jokaisella järjestöllä on omaan kohderyhmäänsä liittyvä missio. Näitä missioita toteutetaan usein innolla ja suurella eetoksella ja erityisesti paikallis/aluetasolla pitkälti ihmisten vapaaehtoiseen toimintaan pohjautuen.

Vapaaehtoistoiminta on suomalaisen yhteiskunnan vahva voimavara, joka on mahdollistanut keskinäisen avun ja tuen ja tarjonnut merkityksellistä tekemistä meille kaikille. Näinä tietoyhteiskuntaan siirtymisen ja suuren murroksen vuosina haasteena on kuitenkin perusinfrastruktuurin muuttuminen sellaiseksi kokonaisvaltaiseksi kehykseksi, jonka sisällä kaikki ihmiset voivat elää hyvää elämää ja merkityksellistä ja arvokasta arkea. Ihmisen ainutlaatuisuus piilee hänen kyvyssään luoda merkityksiä. Tietoisuuden kasvu edellyttää kauas katsomista.

Tänä päivänä vapaaehtoistoimintaa organisoivat tahot kohtaavat monia verotukseen, oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyviä haasteita. Myös vapaaehtoiset kohtaavat työssään epäkohtia. Vastuuta tai tehtäviä voi saada liikaa tai liian vähän. Aina vapaaehtoinen ei saa riittävää tukea tehtäväänsä ja uupuu tehtävätaakan alla. Usein myös vapaaehtoistyöhön on kohtuuttoman vaikeaa päästä, vapaaehtoisen osaamista ei osata valjastaa oikealla tavalla käyttöön tai tehtävät ovatkin jotain aivan muuta kuin vapaehtoinen olisi halunnut tehdä jne.

Isoilla valtakunnallisilla kattojärjestöillä ja yksittäisillä muilla järjestöillä ja toimijoilla on osaamista ja resursseja tehdä vapaaehtoistoiminnan edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä omalla sektorillaan. Myös erilaiset työryhmät ja neuvottelukunnat pohtivat vapaaehtoistyön kysymyksiä poliittisen päätöksenteon osana. Kansalaisareena puolestaan on ainoa suomalainen kaikkien vapaaehtoistoimintaa organisoivien tahojen ja yksittäisten vapaaehtoisten keskitetty edunvalvoja. Ainoa toimija, jonka perusmissio on vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan edistäminen kokonaisyhteiskunnan kehyksessä.  

Visio Kansalaisareenasta kansallisesti vahvana ja jatkuvasti vahvistuvana vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan keskuksena elää ja voi hyvin.  Emme ole yksin!  Kansalaisareena toimii unelmassaan koko vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kentän ja vuonna 2009 Eduskuntaan perustetun vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän kanssa: suuntaamme kaksikymmenvuotiaan tulevaisuuden uskolla joustavin askelin kohti tulevaisuuden yhteiskuntaa!

Anitta Raitanen
toiminnanjohtaja
Kansalaisareena ry