Jääkiekon MM-kisat järjestettiin toista vuotta peräkkäin Suomessa. Vapaaehtoistyöllä oli kisoissa iso merkitys, sillä se auttoi järjestämään näin suuren tapahtuman.

Jääkiekon MM-kisoissa oli tänä vuonna yli 600 vapaaehtoista. Vapaaehtoistyöntekijöiden avulla saatiin kymmenien tuhansien tuntien työpanos. Vapaaehtoisilla oli yhtä suuri merkitys MM-kisojen järjestelyissä kuin palkallisilla työntekijöillä.

Vapaaehtoistyöntekijöitä tarvittiin monissa tehtävissä kuten infopisteissä, akkreditoinnissa, avustavissa tehtävissä, kuljettajina jne. Vapaaehtoisina oli sekä miehiä että naisia. Ikä ei ollut myöskään esteenä vapaaehtoistyölle: vapaaehtoisina oli sekä nuoria että vanhempia ihmisiä. Työpäivinä vapaaehtoiset olivat oikeutettuja ruokailuun, joten kenenkään ei tarvinnut olla nälissään.

MM-kisojen aikana villitsi positiivinen ilmapiiri vapaaehtoistyöntekijöiden keskuudessa. Monet vapaaehtoistyöntekijät järjestivät myös epävirallista ohjelmaa Hartwall Areenan ulkopuolella sään salliessa. Useat kisavieraat jäivät mielenkiinnolla seuraamaan ohjelmaa.

Vapaaehtoisilla oli selkeästi hauskaa ja he viihtyivät hyvin kisojen aikana. Tämän huomasi siitäkin, että tänä vuonna oli samoja ihmisiä vapaaehtoisina kuin edeltävänä vuonna.

Palkallisten työntekijöiden ja vapaaehtoisten välillä oli selkeät rajat siitä, mitkä tehtävät kuuluivat kullekin. Vapaaehtoiset ja palkalliset työntekijät eivät kovinkaan paljon näiden selkeiden työtehtävien takia tehneet yhteistyötä, mutta molemmat osapuolet arvostivat toistensa työpanosta.

Vapaaehtoistyöhön osallistuminen ei vaadi ammatillista osaamista tai pitkää työkokemusta ja sen takia monet nuoret olivat halukkaita osallistumaan MM-kisojen vapaaehtoistyöhön sekä saamaan siitä arvokasta työkokemusta.

Mathias Granfors