Tässä juttusarjassa 25-vuotiaan Kansalaisareenan yhteisöjäsenet kertovat toiminnastaan.
Suomen Kylät ry on järjestö, joka tekee valtakunnallisesti työtä paikalliskehittämisen puolesta – niiden ihan pienten ja konkreettisten asioiden, jotka näkyvät Suomen tuhansissa kylissä ja kaupunginosissa asuvan ihmisen arjessa. Asia voi olla leikkipaikka, koulu, kahvila, kirjasto, katuvalot tai jalkakäytävä: kylätoimintaa on kaikki kotipaikalla tehtävä kehittämistyö. Eikä työn tarvitse olla konkreettista, vaan se voi olla myös vanhuksista huolehtimista tai ihan vain yhteishengen ylläpitämistä vaikka näytelmäkerhon voimin.
– Kylätoimintaa on hankala selittää lyhyesti, koska se on niin laajaa. Paikalliskehittäminen on siitä hyvä termi, että siinä kiteytyy asian ydin: se on mitä tahansa jossain paikassa tehtävää kehittämistä, sitä kylätoiminta on. Ja nimenomaan alueen asukkaista lähtöisin olevia toimia, se on tärkeä meidän työtä kuvaava tekijä, avaa Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja Petri Rinne.
Itsekin kyliltä kotoisin oleva Rinne innostui kylätoiminnasta, koska yhteisöllisyys imaisee mukaansa.
– On hieno tunne, kun joukko samaan asiaan uskovia tulisieluja kokoontuu yhteen. Silloin on voimaa kuin pienessä kylässä, eikä mikään haaste tunnu liian suurelta. Afrikan ja Kiinan maaseudun ongelmat voi ratkoa siinä sivussa. Ja mikä parasta, innostus on tauti joka tarttuu, Rinne maalailee.
– Ihminen on myös laumaeläin, ja meillä on vahva joukkoon kuulumisen tarve. Kuitenkin pohjoisessa, harvaan asutussa maassamme yksinäisyys vaanii aina nurkan takana. Kylätoiminta on sille oivallinen vastalääke. Tutkimuksetkin osoittavat, että vahvan yhteisöllisyyden alueilla asukkaiden hyvinvointi ja eliniän odote ovat keskimääräistä korkeammat maassamme, hän jatkaa.
Suomen Kylät ry:n puheenjohtajaksi tie kävi Leader-ryhmän kautta, jossa Rinne työskentelee toiminnanjohtajana. Paikalliskehittämisen järjestönä Suomen Kylät ry edustaa kylätoimijoiden lisäksi myös paikallisia Leader-ryhmiä, jotka tekevät koko Suomen kattavaa EU-osarahoitteista paikalliskehittämistä. Helpommin sanottuna: jakavat EU:n maaseudun kehittämisrahaa paikallisiin hankkeisiin, kuten kyläyhdistyksen uutta rantasaunaa varten.
Perinteinen kylätoiminta johdattaa mielikuvissa usein maaseudulle, mutta samaa paikalliskehittämistä voi tehdä minkälaisella alueella tahansa: vaikka kylätoiminnan juuret ovat maaseudulla, paikalliskehittäminen kuuluu kaikille. Parhaillaan käynnissä olevan Euroopan Unionin uuden ohjelmakauden valmistelussa paikalliskehittäminen on vahvasti esillä, ja toiveena on viedä maaseudulla toimivan Leader-toiminnan malli myös kaupunkeihin.
– Leader on kannuste saada ihmiset aktivoitua. Metodi toimii, koska voimme tarjota yhdessä tekemiselle porkkanan: kun talkootyö on tehty, valmis tuotos jää yhteisön iloksi. Kaupungeissa Leader luo matalan kynnyksen yhteisöllisyyttä paitsi toiminnalla, myös luomalla yhteisiä kokoontumispaikkoja, kertoo Suomen Kylät ry:n Leader-asiamies Heli Walls.
Paikalliskehittämisen vahvuutena on toiminnan lisäämä yhteisöllisyys, jonka tarve ei häviä mihinkään tai ole riippuvainen asuinpaikasta. Mahdollisuus kehittää oman asuinpaikan viihtyisyyttä tai harrastusmahdollisuuksia on teema, joka aktivoi ihmisiä kylissä ja kortteleissa kaikkialla Suomessa.
Teksti: Sofia Tuisku
Suomen Kylät ry:n tiedottaja