Kirjoitusohjeet VerkkoAreenaan kirjoittavalle

Kansalaisareenan verkkolehti VerkkoAreena sisältää ajankohtaisia vapaaehtois- ja vertaistoimintaan sekä omaehtoiseen toimintaan liittyviä juttuja, joita tehdään paljolti vapaaehtoisvoimin. Kansalaisareenan viestintäsuunnittelija ja VerkkoAreenan toimitussihteeri editoi tarvittaessa valmiit tekstit. Parhaiten pääset sisälle VerkkoAreenan juttujen tyyliin ja vaikkapa pituuteen tutustumalla julkaisuun.

Valitse aihe

Jutunteko alkaa aiheen valinnalla, idean ja näkökulman valinnalla. Pohdi, onko aihe oikein valittu. Aiheen valintaa voi helpottaa miettimällä asiaa kahdesta eri näkökohdasta: mistä lukijat ovat kiinnostuneita ja mistä he tarvitsevat tietoa. Mieti, mikä on lukijan motivaatio tarttua tekstiin.

VerkkoAreenan lukijakunta on vapaaehtois- ja vertaistoiminnasta kiinnostuneet tavalliset kansalaiset. Voit ottaa lukijaryhmän jäseniä mukaan suunnitteluun, jos mahdollista. Mieti, mitä tietoja lukijalla on aiheesta ennestään.

− Mieti asioiden esittämisjärjestystä

− Mieti, miten rakenteesta tulee looginen ja lukijalle ymmärrettävä

− Päätä aiheen rajauksesta

− Mieti, mitä haluat lukijan ja kuulijan muistavan ja omaksuvan asiasta.

Näkökulma kannattaa asettaa voimakkaasti lukijan näkökulmaksi. Tehokas tapa tähdentää tiettyä asiaa on käsitellä se ensimmäisenä ja suhteuttaa muut asiat siihen. Painavimmat asiat ovat tekstissä ensin, ja paino vähenee loppua kohden. Jos lukija ei jaksa lukea tekstiä loppuun asti, mitään korvaamattoman olennaista tietoa ei jää lukematta.

Artikkeli, uutisjuttu, teosesittely yms.

VerkkoAreenan jutut ovat usein artikkeleita. Artikkeli on aihettaan esittelevä ja erittelevä sekä faktapohjainen: materiaaleina ovat kirjoittajan omat tiedot, ajatukset ja mahdollisesti kirjalliset lähteet. Jos juttua varten on hankittu aineistoa, se tulee jäsennellä juttuun loogisesti. Esitysmuotoina voi käyttää kuvausta, referointia tai suoraa lainausta. Lainausten merkitsemisessä käytetään ns. sitaattiviivaa tai lainausmerkkejä. Sitaattiviivan löydät esim. Wordissä lisää -> merkki -toiminnolla. Huomaa, että sitaattiviiva on näppäimistöltä suoraan tulevaa viivaa pidempi!

Jäsentele juttusi: mieti selkeä etenemisjärjestys. Artikkelissa, haastattelussa ja reportaasissa lukijalle on tarjottava mielenkiintoa ylläpitäviä asioita pitkin tekstin etenemistä. Pyri ehyeen kokonaisuuteen. Ajattele, mikä on lukijan kannalta kiinnostavaa ja uutta.

Artikkelin kirjoittaja voi ottaa kantaakin, mutta kyseessä ei ole varsinainen mielipidekirjoitus. Toisinaan juttu voi olla reportaasityyppinen, jos kirjoittaja on itse menossa tapahtumapaikalle ja ikään kuin raportoi kokemaansa. Esimerkkinä tällaisesta jutusta on näyttelyn avajaiset, messut jne.

VerkkoAreenassa on myös kirja-arvioita tai oikeammin teosesittelyjä. Arvio/arvostelu esittelee ajankohtaisen teoksen, erittelee ja tulkitsee, mihin se pyrkii ja miten onnistuu pyrkimyksissään ja arvottaa teoksen ”taiteellisen/sisällöllisen arvon”. Arvostelija saa valita oman näkökulmansa. Hän voi verrata teosta kirjailijan muuhun tuotantoon, muiden teoksiin tai vaikka keskittyä pohtimaan teoksen tavoitteita ja sen teemaa tai kieltä. Arvostelijan tulee perustella näkemyksensä. Kun teksti vain esittelee teosta, jutun nimitys on silloin teosesittely.

Uutisjuttu etenee tärkeysjärjestyksessä. Vaikka VerkkoAreenassa ei juuri ole varsinaisia uutisia, artikkeleihin pätevät pitkälti samat lainalaisuudet kuin uutisiin: asiatyyli, ingressin ja väliotsikoiden käyttö jne. Vastaa artikkelissasi uutisten tapaan ainakin kysymyksiin: mitä, missä, milloin, miksi, miten, kuka, (millä seurauksella)? Uutisen/artikkelin rakenne on seuraavanlainen: tärkein, tärkeä, vähemmän tärkeä, vähiten tärkeä.

Blogi, kolumni, mielipidekirjoitus

Blogi on nyt integroitu VerkkoAreenan puolelle niin, että blogitekstit on eroteltu muusta sisällöstä otsikossa lukevalla Blogi: otsikko -tyylillä. Vanhat blogitekstit löytyvät arkistosta. Blogipostauksen tyyli on vapaampi kuin VerkkoAreenan muissa teksteissä – enemmän ”kirjoittajansa näköinen”.

Haastattelu

Haastatteluun perustuvan jutun teko alkaa aiheen, idean ja näkökulman valinnalla, josta edetään sopivien haastateltavien etsimiseen ja haastattelusta sopimiseen. Haastatteluja voi tehdä joko kasvotusten, puhelimitse ja/tai meileitse. Tarvittaessa voit toki käyttää kaikkia näitä välineitä.

Haastatteluun valmistautuessasi voit miettiä sopivaa haastateltavaa aiheesi kautta tai voit löytää kiinnostavan henkilön ja sitten keksiä hyvän aiheen haastattelullesi. Selvitä itsellesi haastattelun aihe ja näkökulmasi, ennen kuin otat yhteyttä haastateltavaasi. Suunnittele kysymyksesi etukäteen. Kysymysten on oltava yksiselitteisiä. Ne on muotoiltava siten, ettei niihin voi vastata vain kyllä tai ei. Kysymysten tulee olla avoimia: haastateltavaa ei saa johdatella. Ota selvää haastateltavastasi. Etene kysymys kerrallaan. Ole valmis keksimään jatkokysymyksiä, jos/kun asia jää kesken. Anna haastateltavan kuitenkin rauhassa vastata kysymysten välissä. Jos kysyt liian monta kysymystä kerralla, haastateltava saattaa vastata vain viimeiseen niistä.

Haastattelukysymyksistä ja -vastauksista editoidaan juttu, jossa käytetään vain osittain suoria lainauksia. Muista ottaa myös valokuvia tai pyydä haastateltavaa lähettämään mahdollisimman tuore valokuva itsestään. Ala jäsennellä juttuasi, kun asiat ovat vielä tuoreina muistissasi. Jos haastateltava haluaa lukea ja tarkastaa jutun ennen julkaisua, lähetä se hänelle. Pyri tekemään halutut korjaukset. Asiavirheet on korjattava, mutta esim. joissain tyyliasioissa voit jättää muutokset oman harkintasi varaan.

Otsikko

Juttu alkaa aihetta kuvaavalla ja napakalla pääotsikolla. Valitse siis otsikkoon tärkein/kiinnostavin tieto aiheestasi. Otsikolla herätät lukijan kiinnostuksen lukemaan koko jutun.

Ingressi

Otsikon jälkeen tulee yleensä muutaman lauseen lihavoitu ingressi eli johdanto. Ingressin on informoitava lukijaa jutun oleellisimmasta sisällöstä. Leipäteksti eli varsinainen juttuteksti muodostuu lyhyehköistä lauseista ja on jaettu kappaleisiin. Mukana on väliotsikoita, kuvia ja kaavioita elävöittämässä kokonaisuutta ja helpottamassa lukemista.

Jutun luettavuus ja pituus

Erota jutussa toisistaan selvästi haastateltavan näkemykset ja oma tekstisi. Käytä suoria lainauksia, mutta älä kerro kaikkea haastateltavan sanomaa lainauksina. Varsinainen teksti voi pitää sisällään myös linkkejä. Varo kuitenkin ylitsevuotavaa ”linkkimerta”. Juttuja kirjoitetaan selkeällä kielellä, mutta rennolla otteella. Tarkasta huolellisesti juttusi kaikki nimet ja numerot. Tuorein julkaistu juttu nousee ikään kuin pääartikkeliksi. Aiheita ei arvoteta, vaan näin käy kaikkien uusimpien juttujen kanssa.

Kirjoita selkeästi: lehtikieli on lyhytsanaista, lyhytvirkkeistä, ja lyhytkappaleista, vieraita sanoja välttävää, iskevää, täsmällistä, oikeakielistä ja selkeää. Yli 18 sanaa sisältävä virke on vaikea. Lyhyet kappaleet tekevät tekstin helposti luettavaksi.

Verkossa jutut ovat useimmiten tiiviimpiä ja lyhyempiä kuin painetussa lehdessä. Yleisenä ohjeena minimimerkkimäärä on noin 1000 merkkiä ja maksimi noin 3000 merkkiä, mutta määrissä joustetaan tarpeen ja jutun kiinnostavuuden/tärkeyden mukaan. Juttuun lisätään myös sen kirjoittajan nimi.

Tekstin tarkistus

Käytä apuna kohderyhmän edustajien palautetta. Lue teksti uudelleen jonkin ajan kuluttua ja parantele sitä tarpeen mukaan. Tarkista, että rakenne on looginen. Mieti, ovatko kaikki yksityiskohdat todella tarpeen. Mieti myös vastakkaisesti: sisältääkö kirjoituksesi tarpeeksi uutta tietoa, vai oletko toistanut vain itsestäänselvyyksiä? Tekstin ääneen lukeminen auttaa usein viimeistelyssä. Anna tekstisi halutessasi luettavaksi toiselle kirjoittajalle.

Kuvien tärkeä merkitys

Kuva tai kuvat lisäävät tekstin luettavuutta ja havainnollistavat juttua. Epäolennaiset asiat rajataan kuvasta pois. Muista kuvaajan nimi ja lupa kuvan käyttöön, jos et ole itse ottanut kuvaa. Kirjoita kuvallesi lyhyt ja kuvaava kuvateksti siinä näkyvien mahdollisten henkilöiden nimillä varustettuna. Henkilöt nimetään vasemmalta oikealle.

Muista aina tekstiä luodessasi, että kirjoitat kohderyhmällesi, joka on kiinnostunut kyseisestä aihepiiristä. Tehtäväsi on tarjota näkökulma, joka kiinnostaa lukijoita ja saa heidät parhaimmillaan kommentoimaan ja keskustelemaan kirjoituksen teemasta ja sisällöstä.

Lähetä valmis tekstisi Kansalaisareenan viestintäsuunnittelijalle os. katja.reinikainen(at)kansalaisareena.fi