Hallitus on tehnyt esityksen kokoontumislain 7 §:n muuttamisesta siten, että ulkona yleisellä paikalla järjestettävästä kokouksesta tai mielenosoituksesta olisi tehtävä ilmoitus.

Esitys on parhaillaan lausunnolla lausuntopalvelu.fi-sivuilla. Esitystä perustellaan poliisin työn helpottamisella, ja sillä haetaan myös yhteneväisyyttä puolustustilalain ilmoitusrajaan, joka on tarkoitettu valtion kriisitilanteisiin poliisille vähintään kolme vuorokautta ennen tapahtuman alkamista nykyisen kuuden tunnin sijaa.

Julkiset kokoukset tai mielenosoitukset eivät kuitenkaan ole poikkeus- tai sotatilaan verrattavia tapahtumia. Vapaa kansalaisyhteiskunta on toimivan demokratian edellytys. Perustuslain 13 §:n mukaan ”(j)okaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin.”

Tämän pohjalta ilmoitusajan pidentämiseen tulisi suhtautua harkiten ja kriittisesti. Mahdollinen valmistelu pitää tehdä perusteellisesti. Nyt hallituksen esitys on tehty pika-aikataululla, ilman työryhmää tai sidosryhmäkuulemisia eikä lakimuutoksesta ole tehty edes kunnollista vaikutusten arviointia.

Kaiken lisäksi lausuntokierros on – vastoin oikeusministeriön antamia omia lainvalmistelun kuulemisohjeita – rajattu vain kolmeen viikkoon. Lausuntoa on suoraan pyydetty hyvin rajatulta joukolta: vain neljältä eri taholta. Nämä puutteet valmisteluprosessissa ovat rajoittaneet kansalaisyhteiskunnan perustavanlaatuisia vaikuttamismahdollisuuksia heille keskeiseen kysymykseen.

Ennen käsillä olevan lakimuutoksen viemistä eteenpäin kannattaa kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin asioihin:

  1. Prosessista parempi. Ensinnäkin oikeusministeriön tulisi selvittää lakiluonnoksen vaikutuksia ja vaihtoehtoisia ratkaisumalleja yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa. Kun kyse on perusoikeuksiin liittyvistä säädösmuutoksista, avoimeen ja osallistavaan valmisteluprosessiin tulee varata riittävästi aikaa ja resursseja.
  2. Perustelut kuntoon. Toisekseen lakiluonnoksen perusteluissa olisi syytä mainita, kuinka paljon mielenosoituksia on esimerkiksi viimeisten vuosien aikana järjestetty lyhyellä varoitusajalla, ja kuinka suuressa osassa näistä poliisilla on ollut ongelmia taata kokoontumisvapautta. Oman käsitykseni mukaan ei ole näyttöä, että pika-aikataululla järjestetyistä mielenilmauksissa olisi ollut harmia sen enempää kuin hyvissä ajoin ilmoitetuista.
  3. Vaihtoehtoinen lähestymistapa. Kolmanneksi tulisi muistaa, että poliisin puutteelliset resurssit ovat huono lähtökohta perusoikeuksien kaventamiselle. Ilman lakimuutostakin poliisi voi yksinkertaisesti tiedottaa toivovansa jatkossa ennakkotietoa mielenilmauksista aiemmin. Tätä voivat hyödyntää kaikki, jotka ovat hyvissä ajoin liikkeellä ja toivovat oman mielenosoituksensa turvaamista.
  4. Nopeat mielenilmaukset kuuluvat demokratiaan. Spontaanit, muutamien tuntien sisällä järjestetyt mielenosoitukset, esimerkiksi turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksia vastaan tai eduskunnan päätöksiin liittyen, ovat tämän päivän väistämätön ja normaali ilmiö sekä toimivan demokratian edellytys. Sama koskee erilaisia vastamielenilmauksia. Poliisin resursseja on syytä lisätä eikä käyttää vähäisiä resursseja perusteena heikentää kansalaisten ja vapaaehtoistoiminnan perusoikeuksia.

Vain neljä prosenttia maailman ihmisistä asuu maissa, joissa kansalaisyhteiskunnan tilan on katsottu olevan avoin. Suomi on yksi näitä harvoja maita. Ainakin vielä. Aikana, jolloin demokratiaa pitäisi suojella ja vaalia, on valitettavaa, että kansalaisoikeuksia halutaan kaventaa ilman, että kansalaisyhteiskuntaa otetaan mukaan valmisteluun.

Kun esitys tuli viikonloppuna julkisuuteen (HS, YLE 10.11.2018), useat asiantuntijat pitivät esitystä huonosti valmisteltuna ja tarpeettomana. Sunnuntaina 11.12. pääministeri Juha Sipilä kommentoikin pääministerin haastattelutunnilla, että ”mielenosoitukset eivät ole Suomessa ongelma. Kolme vuorokautta kuulostaa pitkältä aikarajalta ilmoitukselle”.

Pääministerin ilmoitus viestii siitä, että esitystä ollaan hallituksenkin toimesta vielä valmiita tarkastelemaan uudestaan. Tämä on rohkaisevaa. Nyt kannattaa siis vaikuttaa ja käydä jättämässä oma mielipiteensä viimeistään torstaihin 15.11. mennessä lausuntopalvelu.fi-sivulla.

Kirjoitus on alun perin julkaistu SOSTEn  verkkosivuilla.

Leo Stranius

Kansalaisareenan toiminnanjohtaja