”Suomessa eikä oikein muuallakaan ole vahvoja köyhyysjärjestöjä eikä liikkeitä: köyhyys hajoaa erilaisiksi ’alapolitiikoiksi’, kuten asunnottomuudeksi, työttömyydeksi, palvelujenkäyttäjäryhmien ongelmiksi, maahanmuuttokysymyksiksi”, Jouni Kylmälä kirjoittaa blogissaan. Hän on aktiivinen toimija Suomen köyhyyden vastaisessa verkostossa, EAPN-Finissa. Lyhenne tulee sanoista European Anti-Poverty Network Finland.

EAPN-Fin on 55 sosiaali- ja terveysjärjestön ja toimintaryhmän verkosto, joka tarkastelee köyhyyttä eri näkökulmista ja pyrkii ennen kaikkea vaikuttamaan sen vähentämiseksi yhdessä jäsenten voimin. Se muodostaa jäsenineen tavallaan köyhyysjärjestön, joka Suomesta puuttuu. Kansalaisareena liittyi verkostoon 2019.

Köyhyyttä kokeneiden ääni kuuluviin

Verkoston keskeinen tavoite on köyhyyttä kokeneiden ihmisten äänen vahvistaminen yhteiskunnassa. Verkoston köyhyyttä kokeneiden toimintaryhmä on nimeltään Kansalaistoimintaryhmä. ”Köyhyyttä kokeneet ovat erityisasiantuntijoita, joiden ekspertiisiä on käytettävä lainsäädäntötyössä, suunnittelussa ja palvelujen arvioinnissa”, ryhmän jäsen Jouni Kylmälä kirjoittaa.

Ja on asiantuntemusta käytettykin: ryhmän jäsenistä monet ovat esiintyneet mediassa, pitäneet seminaareissa puheenvuoroja ja kouluttaneet ammattilaisia. Muun muassa nyt alkavaa sosiaaliturvauudistusta valmistelleen Toimi-hankkeen kanssa ryhmä teki yhteistyötä: toi esiin arjen kokemuksia sosiaaliturvan toimivuudesta ja esitteli omia ratkaisuehdotuksiaan etuuksien ja palveluiden uudistamiseksi.

Osa eurooppalaisia verkostoja

Köyhyyden vastaisia verkostoja toimii 32 Euroopan maassa. Niiden ”kattoverkosto” on Brysselissä toimistoa pitävä EAPN, European Anti-Poverty Network, jonka toimintaan myös Suomen verkosto osallistuu.

Euroopan EAPN järjestää syksyisin Brysselissä köyhyyttä kokeneiden eurooppalaisten tapaamisen, People experiencing Poverty, PeP. Siinä EU-päättäjät kuulevat eri puolelta Eurooppaa tulleiden ihmisten sanomaa.

Vastaava tapahtuma järjestetään ensi syksynä toista kertaa myös Suomessa. Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetyn köyhyyttä kokeneiden ja kansanedustajien tapaamisen suunnittelivat köyhyyttä kokeneet ihmiset.

Köyhyystiedot koottuna Köyhyysvahdista

Monet verkoston toiminnot ovat peräisin eurooppalaisilta kumppaneilta. Tällainen tuotos on Köyhyysvahti. Sen eurooppalaiset köyhyyden vastaiset verkostot tekevät vuosittain oman maansa tilanteesta.

Suomen verkosto on tehnyt tämän kansallisen köyhyysraportin kolmena vuonna. Siihen kootaan keskeiset köyhyyttä kuvaavat tiedot ja tilastot, köyhyyttä kokeneiden näkemyksiä ja verkoston näkemys köyhyyden vähentämisestä.

Eri maissa tehtävistä Köyhyysvahdeista piirtyy kuva eurooppalaisesta köyhyydestä. Euroopan verkosto kokoaa niistä katsauksen.

Muita Suomen verkoston julkaisuja on muun muassa vuosittain päivitettävä Sosiaaliturvan tarkistuslista.

Tunnustus toimittajille laadukkaista köyhyysjutuista

Suomen verkosto jakaa tänä vuonna viidettä kertaa Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen toimittajille, jotka ovat käsitelleet köyhyyttä laajasti ja analyyttisesti ja köyhyyttä kokeneita ihmisiä kunnioittaen. Palkinto on lähtöisin Itävallasta ja nyt sitä jaetaan jo kahdeksassa Euroopan maassa.

Tunnustus tuo esiin köyhyyttä kokeneiden näkökulman, sillä sen saajan päättää köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva raati. He kertovat näkemyksensä siitä, miten media kuvaa heidän todellisuuttaan.

Avointa toimintaa – tervetuloa!

EAPN-Fin on verkosto – ei rekisteröity yhdistys. Sillä on kuitenkin hallitus, joka on valittu verkoston jäsenten ehdokkaista. Hallitus kokoontuu kuutisen kertaa vuodessa. Sen puheenjohtaja on A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Olavi Kaukonen ja varapuheenjohtaja kriminaaliasiamies Marjatta Kaurala Kriminaalihuollon tukisäätiöstä. Tämän vuoden vaihteessa hallitukseen tuli uusia jäseniä: heidän odotuksistaan ja ”vanhojen” jäsenten perinnöstä keskusteltiin vuoden ensimmäisessä kokouksessa.

Verkoston asioista, muun muassa toimintasuunnitelmasta päättää kerran vuodessa pidettävä yleiskokous. Se on kaikille kiinnostuneille avoin. Yleensä sen alussa kuullaan ajankohtainen puheenvuoro. Viime syksynä sen piti Helsingin yliopiston valtio-opin professori Hanna Wass poliittisen osallistumisen eriarvoisuudesta. Yleiskokous on yleensä marraskuun loppupuolella.

Kaikille avoimia ovat myös työryhmät, joita ovat Kansalaistoimintaryhmän lisäksi Lapsiperheköyhyys- ja Terveys ja köyhyys -työryhmä. Niillä on omat vetäjänsä, joihin on hyvä ottaa yhteyttä, jos haluaa tulla tapaamisiin mukaan.

EAPN-Finin edustaja Liisa Partio on mukana eduskunnan köyhyysryhmässä. EAPN-Fin järjestää seminaareja ja keskustelutilaisuuksia sen kanssa.

Tietoa verkkosivuilta, uutiskirjeestä ja some-kanavista

EAPN-Finin toimintaa pystyy parhaiten seuraamaan sen verkkosivuilta www.eapn.fi ja tilaamalla sieltä verkoston uutiskirjeen. Se ilmestyy 6–8 kertaa vuodessa. Verkkosivuilla julkaistaan myös verkoston jäsenten uutisia niiden köyhyyttä käsittelevistä tai sivuavista tapahtumista ja julkaisuista.

Verkoston kotipesänä on SOSTE. Toimin verkoston erityisasiantuntijana ja osa-aikaisena sihteerinä. SOSTE hoitaa myös talouden, hallinnon ja paljolti viestintää. Minuun voi olla yhteydessä, kun haluaa lisätietoa tai esittää ideoita verkoston toiminnaksi.

Uudet jäsenet, aktiivit, toiveet ja ideat tervetulleita

EAPN-Finin jäseneksi voi liittyä mikä vaan köyhyyttä vastaan toimiva ryhmä, verkosto tai yhdistys. Jäsenhakemuksen voi lähettää verkoston sihteerille.

Jäsenmaksu on 50–500 euroa vuodessa jäsenen harkinnan mukaan. Verkoston noin 12 000 euron tulot muodostuvat puoliksi jäsenmaksuista ja EAPN:n Euroopalta tulevasta EU-komission rahoituksesta. Suurin osa rahasta käytetään Kansalaistoimintaryhmän kuluihin, koska siinä toimivat tekevät vapaaehtoistyötä.

Kaikenlaiset ideat ja toiveet verkoston toiminnaksi ovat tervetulleita.

Teksti: Erja Saarinen

Kysy verkostosta, lähetä ideoita, anna palautetta

Erja Saarinen, p. 050 433 4202, eapn(at)soste.fi tai erja.saarinen(at)soste.fi