Olen lähtenyt opiskelemaan alaani, kulttuurituotantoa, vapaaehtoistoiminnassa saadun kokemuksen ja innostuksen perusteella. Vapaaehtoistyössä tapahtumatuotannon parissa olen saanut ottaa vastuuta ja mahdollisuuden oppia tekemällä itse tavoilla, jotka eivät mitenkään muuten olisi mahdollisia. Vuosien varrella kasvoin juoksutytöstä johtamaan vapaaehtoisten ryhmää omalla vastuualueellani, ja olen saanut tukea, kannustusta, ystäviä ja verkostoja, sekä hyvän pohjan tulevaan ammattiini. Olen usein vitsaillut tutuiksi tulleille avainhenkilöille, että syytän heitä uravalinnastani, joka tarkoittaa pätkätöitä, pientä palkkaa ja jatkuvaa epävarmuutta tulevaisuudesta. Tai toisaalta vapautta, mahdollisuuksia, uusia kokemuksia, ihmisten tapaamista ja jatkuvaa oppimista ja henkilökohtaista kehitystä.

Tällä hetkellä teen isoa vapaaehtoispestiä Pääkaupunkiseudun Partiolaisten piirileirillä, Kliffalla. Välillä mietin, mikä hulluus saa ottamaan sellaisen työmäärän ja vastuun täysin ylimääräiseksi taakaksi, mutta kollegoiden eli muiden osa-alueeni mestarien, pestiesimiesten, johtoryhmän ja toisten rajapintojen pestiläisten tapaamisen jälkeen koko kysymys katoaa, ja muuttuu ihmettelyksi, mikseivät kaikki tee tätä vapaa-ajallaan (lyhyt oppimäärä partioslangia). En ole missään muualla tavannut yhtä motivoitunutta, vastuuntuntoista, taitavaa ja mukavaa porukkaa kautta koko organisaation, ja epäilen, ettei sellaista löydy joka työyhteisöstäkään. Hauskaa on tietysti se, että kyseessä eivät ole alansa ammattilaiset, vaan jokainen hoitaa pestinsä harrastuksena omista lähtökohdistaan, matkan varrella tehtäväänsä kasvaen. Nuorimmat kollegani ovat lukion ekaluokkalaisia, jotka saavat pestistä ison sulan hattuunsa. Pitkästä projektista jää varmasti käteen sellaisia kokemuksia ja ihmissuhteita, että niistä on iloa vielä kauan leirin jälkeen.

Haastattelin jokin aika sitten nuorta, joka oli ollut ensimmäistä kertaa vapaaehtoisena festareilla. Hän ei alaikäisenä päässyt itse tapahtumaan, mutta oli rakentamassa ja purkamassa tapahtumaa. Kysyin häneltä, suosittelisiko hän vastaavaa kokemusta kavereilleen, ja hän vastasi, ettei, sillä hänen kaverinsa eivät tekisi töitä ilmaiseksi. Nuori oli innostunut alasta, eikä kahden päivän sadekaan haitannut. Haastattelun lopuksi sanoin, että jos hän joskus lähtee tälle alalle, ja minulla on mahdollisuus, otan hänet heti töihin. Joku ainakin nappaa tästä nuoresta kyvystä hyvän työntekijän, jolla on vapaaehtoistöiden ansiosta kokemusta ja takuu motivaatiosta.

Olin juuri talkoolaisena eräässä Slushin sivutapahtumassa, johon en olisi edes päässyt millään muulla tapaa. En tiennyt lainkaan, mitä tapahtumalta ja talkootöiltä odottaa, mutta yllätyksekseni jopa erittäin mielenkiintoinen ohjelma jäi kokemuksena toiseksi, sillä meidän talkoolaisten ja tuotantotiimin kesken parissa tunnissa kehittynyt ryhmähenki oli jotain aivan mahtavaa. Illan lopuksi muiden talkoolaisten kanssa sovittiin jo tapaamisia ja tuotantotiimin kanssa keskusteltiin harjoittelusta ja mahdollisesta opinnäytetyöstäkin. Yhdellä illalla saattaa olla kauaskantoisia vaikutuksia.

Kuten monella muullakin alalla, kulttuurituotantoalalla työllistymisen esteenä tuntuu usein olevan vaatimus valtavasta työkokemuksesta, jota odotetaan jo harjoittelupaikoissakin, sekä työpaikkojen piiloutuminen kontaktien taakse. En keksi ongelmaan mitään muuta yhtä tehokasta ja antoisaa ratkaisua, kuin vapaaehtoistoiminta. Erilaisissa tapahtumissa ja projekteissa pääsee kokeilemaan ja oppimaan uutta niin paljon kuin vain itse haluaa, ja vapaaehtoisena pääsee kurkistamaan myös verhojen taakse. Tarkkasilmäisen mukaan tarttuu muiden testaamat, parhaimmat toimintatavat lähes joka tilanteeseen, ja pahimmat virheet voi itse välttää, kun on päässyt seuraamaan niiden tekemistä sivusta. Parasta on kuitenkin, kun huomaa rankankin rutistuksen jälkeen, että sitähän on kehittynyt ja saanut jotain aikaan, ja kaveripiiri on kasvanut samanhenkisillä ihmisillä, työelämäkontakteista puhumattakaan.

Tytti Peltola

Kirjoittaja opiskelee parhaillaan vapaaehtoistoiminnan johtamista Humanistisen ammattikorkeakoulun avoimessa ammattikorkeakoulussa.