”Vapaaehtoisuus on timanttista toimintaa” -blogisarjassa julkaistaan Humanistisen ammattikorkeakoulun avoimessa ammattikorkeakoulussa vapaaehtoistoiminnan johtamista opiskelevien tekstejä tai videoita vapaaehtoisuudesta.

Kirjastoa ei ehkä mieltäisi ensimmäisenä paikaksi, jossa on mahdollista toimia vapaaehtoisena. Joissain paikoissa maailmaa vapaaehtoisten työpanos ja asukasyhteisön tuki on kuitenkin kirjastoille suorastaan elinehto. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa jopa satoja kirjastoja ympäri maata pidetään vähentyneen rahoituksen takia auki täysin vapaaehtoisvoimin. Vaikka Suomessa ei ole onneksi tarvinnut korvata kirjastoammattilaisia maksuttomalla työvoimalla, se ei tarkoita, etteivätkö paikalliset yhteisöt ja vapaaehtoiset olisi mukana myös suomalaisten kirjastojen arjessa.

Kirjastoissa ympäri maata on jo pitkään tehty erilaisia tapahtumia ja toimintaa yhteistyössä vapaaehtoisten kanssa. Kirjastoissa on myös pitkä perinne yhteistyöstä erilaisten vapaaehtoisjärjestöjen kanssa: SPR:n LäksyHelppi, Martat ja erilaiset digituen tarjoajat kuten Enter ry ovat kaikki monille tuttuja myös kirjastosta. Lisäksi lukupiirien vetäjät, maksuttomien konserttien ja näyttelyjen pystyttäjät ja lukukoirien ohjaajat ovat ilahduttaneet työpanoksellaan kirjastojen kävijöitä vuosien ja vuosikymmenten ajan. Samalla he ovat auttaneet tekemään kirjastoista yhteisöllisiä kohtaamispaikkoja, joissa voi saada oman äänensä kuuluviin.

Uuden kirjastolain myötä kirjastojen tehtävä aktiivisen kansalaisuuden mahdollistajana on korostunut entisestään. Asukkaat halutaankin yhä useammin ottaa mukaan tekemään kirjastoista ja niiden toiminnasta enemmän itsensä näköistä. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten kuntalaisia on viime vuosina osallistettu kirjastojen uudistusten suunnitteluun. Jotta kirjasto voisi olla aidosti osana yhteisöä, ei kuitenkaan riitä, että kansalainen voi vaikuttaa siihen miltä kirjaston seinät näyttävät. Pitää pystyä vaikuttamaan myös siihen, mitä seinien sisällä tapahtuu.

Yksi parhaista keinoista tähän on mielestäni vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen kirjastossa. Mitä enemmän kirjastossa on vapaaehtoisia ja paikallisia järjestöjä tekemässä erilaista toimintaa ja tapahtumia, sitä enemmän kirjasto on oman paikkakuntansa ja yhteisönsä näköinen. Osa kirjastoista rekrytoi vapaaehtoisia aktiivisemmin, mutta kaikkiin kirjastoihin voi varmasti tarjota omaa panostaan vapaaehtoisena. Rajana vapaaehtoistoiminnan muotoihin kirjastossa on vain taivas. Kirjastomummit ja -kummit pitävät seuraa lapsille koulun jälkeen, runoklubit ja käsityökerhot antavat mahdollisuuden itseilmaisuun ja kulttuurielämyksiin, ja erilaiset kielikahvilat auttavat niin vieraiden kielten opiskelussa kuin kotoutumisessa.

Vapaaehtoisten järjestämät kerhot ja kertaluontoiset tapahtumat rikastuttavat kirjastojen tapahtumatarjontaa huomattavasti. Mitä enemmän toimintaa kirjastossa on, sitä enemmän asukkaat voivat saada kirjastosta yhteisöllisyyden ja onnistumisen kokemuksia. Samalla myös kirjaston henkilökunta voi saada vapaaehtoisten kautta lisää ymmärrystä alueen asukkaiden tarpeista ja toiveista. Näin henkilökunta voi jatkossakin palvella asukasyhteisöä entistä paremmin ja toimia yhteistyössä sen kanssa.

Lähteet:

The Guardian: Do Libraries Run by Volunteers Check Out?

Uusi juoni: Vantaan kirjastoista viihtyisiä tuunaten ja asiakkaita kuunnellen

Opetus- ja kulttuuriministeriö: Kirjastolaki uudistuu -aktiivinen kansalaisuus, demokratia ja sananvapaus uusia tehtäviä

Teksti: Maija Lehtola

Kirjoittaja opiskelee vapaaehtoistoiminnan johtamista Humanistisen ammattikorkeakoulun avoimessa ammattikorkeakoulussa ja työskentelee Vantaan kaupunginkirjastossa vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina.