Liisa Kapanen Kirkkonummelta on omien sanojensa mukaan ”kasvanut pohjoiskarjalaiseen talkoohenkeen ja toisten auttamiseen”. Työuran lähestyessä loppuaan Liisa alkoi miettimään, miten voisi käyttää vapaa-aikansa hyödyllisesti. Hän oli tutustunut Naisten Pankkiin työnsä kautta, joten valinta lähteä mukaan järjestön toimintaan tapahtui helposti.

Vuonna 2007 perustettu suomalainen Naisten Pankki toimii kehitysmaissa naisten yrittäjyyden, toimeentulon ja ammattikoulutuksen edistämiseksi. Liisa on toiminut mm. yritysyhteistyöryhmän jäsenenä ja vetäjänä, Helsingin paikallisryhmän vetäjänä, pienempien ja suurempien tapahtumien järjestelyvastaavana ja tällä hetkellä Naisten Pankin johtoryhmän puheenjohtajana.

Naisten asema on Liisalle tärkeä

Naisten asema ja itsenäisyys etenkin kehitysmaissa ovat aina olleet Liisalle tärkeitä. Naisten Pankin hankkeita on ollut 15:ssä maassa.

– Olen itse saanut käydä kouluja ja olla tasavertainen jäsen niin perheessäni kuin työyhteisössäni. Tätä samaa toivon myös kehitysmaiden kanssasisarille. Tukemalla naista autamme koko perhettä – nainen kerrallaan, perhe kerrallaan, kyläyhteisö kerrallaan.

Liisa toimii myös vapaaehtoisten kouluttajana. Vapaaehtoisissa hän arvostaa aktiivista ja reipasta otetta tarttua tehtäviin, avointa mieltä sekä hyvää yhteistyökykyä. Omista vahvuuksistaan kouluttajana hän mainitsee:

 – Olen hoitanut kouluttajan tehtäviä eri yhteyksissä lähes koko työurani ajan. Oma työ- ja elämänkokemus auttaa myös monissa koulutusasioissa. Vahvuutenani pidän myös sitä, että haluan itsekin oppia uutta.

Vapaaehtoistyön kautta Liisa on ollut mukana mielenkiintoisissa projekteissa, saanut uusia ystäviä ja paljon hyvää mieltä. Vapaaehtoisena toimimisen mieleenpainuvimman hetken hän uskoo vielä olevan edessäpäin. Yksi mahdollisuus tulee pian: Liisa on lähdössä Nepaliin omakustanteiselle Naisten Pankin hankematkalle.

Liisa kannustaa kaikkia lähtemään rohkeasti ja uteliaasti vapaaehtoistoimintaan mukaan. Vapaaehtoisille hän lähettää terveisensä:

 – Kaikki vapaaehtoistyö on arvokasta, tehtävää arvottamatta. Tee sitä ilolla ja sydämellä, saat itsellesi hyvän mielen ja tunteen, että teet jotain merkityksellistä. Mieti, mihin omat resurssisi riittävät. Jos aikasi ei riitäkään tai tulee muita esteitä, kerro siitä avoimesti avainhenkilöille. Näin helpotat tehtävän uudelleenorganisointia.