Hyppää sisältöön

Johtaminen ja koordinointi

Vapaaehtoistoiminnan johtaminen on kokonaisvaltaista vapaaehtoistoiminnan mahdollistamista[1].


Johtamista ohjaa yhdistyksen arvot ja visio, joiden kautta on muodostettu yhdistyksen perustarkoitus. Yhdistyksen toimintaa ohjaa strategia, jolla pyritään täyttämään olemassaolon tarkoitus ja tavoitellaan visiota. Strategialla tuodaan myös johdonmukaisuutta toimintaan ja luodaan yhdistykselle identiteetti. Tämä kaikki pitäisi pystyä välittämään vapaaehtoisille. Vapaaehtoistoiminnan johtamisella luodaan vapaaehtoisille mahdollisuus toimia yhdistyksen päämäärien ja arvon mukaisesti.

Vapaaehtoistoiminnan johtamisella luodaan siis puitteet toimia. Tärkeää on tuntea organisaatiokulttuuri, yhdistyksen toiminta sekä toiminnassa mukana olevien ihmisten tarpeet. Näiden mukaan toimintaa kehitetään ja ymmärretään miksi vapaaehtoiset ovat tulleet mukaan toimintaan, sekä osataan yhdistää molemmat arvopohjaan. Johtamalla tuetaan ja kehitetään inhimillisiä voimavaroja.

Ihmisten ja asioiden johtaminen

Vapaaehtoistoiminnan johtaminen voidaan jakaa vapaaehtoisten eli ihmisten ja vapaaehtoistoiminnan eli asioiden johtamiseen. Ihmisten johtamisessa keskeistä on innostaminen ja innovatiivisuus, yhteishenki ja yhteiset tavoitteet sekä osaamisen kehittäminen. Johtamisessa tarvitaan tällöin sosiaalisia taitoja ja tunnetaitoja – kykyä kuunnella, havaita ja taitoa motivoida.

Asioiden johtaminen on puolestaan toiminnan suunnittelua ja valvomista. Asioiden johtaminen kietoutuu laajempien käytännön seikkojen kuten strategian suunnittelun ja budjetin laatimisen ympärille. Se kattaa myös arkisten käytäntöjen organisoinnin, toimintaprosessien hallinnan ja arvioinnin sekä niihin liittyvän päätöksenteon.

Koordinointi

Koordinoinnin toimet liittyvät olennaisesti yhdistyksen arvoihin.

Laadukkaan ja toimivan vapaaehtoistoiminnan kulmakivi on hyvä koordinointi. On tärkeää, että vapaaehtoistoimintaa koordinoiva taho tunnistaa elementit, joista oman järjestön vapaaehtoistoiminnan koordinointi koostuu. Vapaaehtoistoiminnan koordinointiin liittyvä tieto on osittain hiljaista ja hajautunut eri tahoille. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin vastuulla on vapaaehtoistoiminnan organisoiminen, vapaaehtoisten rekrytointi ja sitouttaminen, heidän perehdytyksensä ja koulutus, tukeminen, yhteistyö verkostojen kanssa sekä viestiminen. Koordinaattoria on jopa kuvailtu joka paikan höyläksi, joka tarttuu toimeen tuoden käytäntöön taustaorganisaationsa arvot ja visiot.

Kiinnitä huomiota oman ammattitaitosi ylläpitämiseen, jotta sinulla on voimavaroja tukea ja innostaa vapaaehtoisia.

Vapaaehtoistoiminta ei onnistu itsestään, vaan se vaatii samanlaista organisointia kuin mikä tahansa muukin toiminta järjestössä. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin on osattava johtaa sekä asioita että ihmisiä. Osaava ja ammattimainen koordinaattori mahdollistaa toiminnan ja vapaaehtoisavun jatkuvuuden. Koordinaattori ei voi kuitenkaan vastata kaikesta yksin. Tärkeää olisi, että organisaatiolla olisi taata koordinaattorin toimintaan riittävät resurssit, tuki ja verkostot. Vastikkeettomuudesta huolimatta vapaaehtoistoiminnan tulokset eivät synny ilman taloudellisia resursseja. Rahoituksella pyritään myös takaamaan toiminnan jatkuminen. Kaikkea ei myöskään kannata tai voi tehdä itse, vaan tekemiseen tarvitaan myös verkostoja ja kumppaneita. Verkostojen kautta yhteistyöstä saa uusia voimavaroja ja uutta osaamista sekä tukea koordinaattorin toimintaan.

Verkostot

Verkostoituminen eri toimijoiden kanssa on palkitsevaa; sillä voi mahdollistaa eri toimijoiden resurssien yhdistäminen ja saada tukea toimintaan. Vapaaehtoistoiminnan koordinoinnissa verkostoyhteistyö voi olla muun muassa yhteisen vapaaehtoistoiminnan koulutusten järjestämistä ja asioiden ajamista. Verkostot voivat olla yhteystietopankkeja ja tietolähteitä. Verkostoissa toiminta on tasavertaista ja vuorovaikutuksellista yhteistyötä. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreille verkostot toimivat vertaistukena, jossa eri alojen ammattilaiset voivat jakaa kokemuksiaan sekä kehittyä ja kasvattaa osaamistaan. Vapaaehtoistoiminnan kehittäjälle tärkeitä verkostoja ovat esimerkiksi SOSTEn kansalaistoiminnan johtamisen verkosto sekä Kansalaisareenan Valikkoverkosto.

Teksti: Paula Vihiniemi, 2020

[1] Maarajärvi, Krista: Laadukkaan vapaaehtoistoiminnan koordinointi Setlementti Louhelassa, 2017.

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan