Hyppää sisältöön

Motiivit ja motivointi

Motiivit osallistua vapaaehtoistoimintaan ovat erilaisia – rekrytoinnissa kannattaa tarjota kattavasti erilaisia houkuttelevia tekijöitä.

Vapaaehtoisten motiivien tunnistaminen on tärkeää, sillä ne ovat taustatekijöitä, jotka vaikuttavat motivaatioon ja osallistumiseen. Kun motiivit ja toimintamahdollisuudet kohtaavat, ovat vapaaehtoiset innostuneita ja sitoutuneita. Motivaatiotekijöiden tunnistamista hankaloittaa kuitenkin niiden vaihteleminen iän, sukupuolen ja elämänvaiheen mukaan. Myös yksittäisen ihmisen motiivit voivat siis vaihdella ja muuttua. Yksiselitteistä tekijää sille, miksi ihmiset osallistuvat vapaaehtoistoimintaan, ei ole – olennaista on ymmärtää, että tekijöitä on monia.

Motiivien tunnistamista vaikeuttaa, ettei ihminen ole edes tietoinen kaikista motiiveistaan.

Sisäiset ja ulkoiset motivaatiot

Motivaatio on tapana jakaa sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin. Sisäisessä motivaatiossa henkilön toiminta lähtee hänestä itsestään, kummuten arvoista ja halusta toimia. Sisäisesti motivoitunut yksilö hakeutuu tekemään hänelle mielekkäitä asioita ja tehtäviä. Tällöin toiminta ja tehtävät kiinnostavat ulkoisista palkkioista riippumatta. Ulkoisessa motivaatiossa tekeminen ja toimiminen puolestaan rakentuu ulkoisen palkkion kautta. Katsotaan, että ulkoisen motivaation varassa voidaan edetä vain tiettyyn pisteeseen asti ja sen vaikutus on lyhytaikaisempi. Sisäinen motivaatio motivoi yksilöä kaikista vahvimmin, koska siinä jo tekeminen itsessään tuottaa tekijälle iloa ja nautintoa. Tekeminen koetaan myös kevyemmäksi sisäisten motiivien kautta.

Sisäiset motivaatiotekijät liittyvät sisäisiin tarpeisiin, kuten itsensä kehittämiseen, haluun oppia uutta, itsensä toteuttamiseen ja merkityksellisyyden tunteisiin. Ulkoisia motivaatiotekijöitä ovat puolestaan muun muassa kannustus, palaute, palkka tai jonkin muu palkkio, maine ja kunnia. Vapaaehtoistoiminnan tekemisen motiivit rakentuvat jokaisen kohdalla molemmista osatekijöistä erilaisin painotuksin henkilön mukaan. Vapaaehtoistoiminnassa motivaatiota voivat tuoda niin ulkoiset kuin sisäisetkin motivaatiotekijät. Kun oman organisaation vapaaehtoisten motiivit tunnetaan hyvin, voidaan toimintaa suunnitella heidän kannaltaan mahdollisimman palkitsevaksi ja motivoivaksi. Motivaation ylläpitäminen on tärkeää, sillä vapaaehtoisen innostus voi lopahtaa nopeasti, jos motivointiin ei kiinnitetä huomiota eikä osallistuminen anna hänelle itselleen mitään. Vapaaehtoistoiminnassa on sekä saamisen että antamisen elementtejä.

”Vapaaehtoitoiminta on vastavuoroista”

Motiivien suuntaviivoja

Vaikka vapaaehtoistoiminnan motiivit ovat moninaisia, on tutkimuksissa löydetty joitakin suuntaviivoja, jotka auttavat motivointia suunnitellessa. Yksi kohta ei poissulje toista kohtaa ja luetellut ryhmät eivät ole yhtenäisiä – eroja löytyy yksilöiden väliltä.

Naisia motivoi eniten sosiaalisuus ja uusiin ihmisiin tutustuminen, mahdollisuus oppia uusia asioita sekä auttamisen halu.

Miehiä motivoi hyödyllinen tekeminen, ystävien ja tuttavien vaikutus sekä tunne kansalaisvelvollisuudesta.

Nuoria motivoi halu oppia uutta, kaverit, kokemuksen hankkiminen ja halu parantaa maailmaa, toiminnan ideoiminen itse, mahdollisuus osallistua projektinomaisesti, matalan kynnyksen toiminta sekä yhdessä tekeminen.

Ikäihmisisiä motivoi mielekäs tekeminen vapaa-ajalla, oman osaamisen hyödyntäminen, uusien tuttavien saaminen, kokemus hyödyksi olemisesta, rutiinit ja rohkaisu lähteä pois kotoa.

Työttömiä motivoi mielekäs tekeminen, toiminta ja rutiinit.

Maalla asuvia motivoi kansalaisvelvollisuuden tunne.

Kaupungissa asuvia motivoi yleinen auttamisen halu.

Motiiveja

Motiiveista ensimmäisenä nostetaan esiin auttaminen, joka monesti kohdistuu lapsiin, nuoriin ja vanhuksiin. Antaminen koetaan pyyteettömäksi toiminnaksi, mutta antamalla saa myös jotain, kuten hyvän mielen, mielekästä tekemistä, kokemusta ja niin edelleen. Tällöin voidaan puhua terveestä itsekkyydestä, joka on toiminnan motiivina. Esille nousee myös sosiaalinen ulottuvuus ja halu käyttää vapaa-aikaa johonkin hyödylliseen. Kun vapaaehtoinen saa jakaa omaa asiantuntemustaan ja osaamistaan, saa hän merkityksellisyyden kokemuksen. Siihen voi liittyä myös ajattelun avartuminen ja itsensä toteuttaminen mielekkäässä toiminnassa.

Tutkimuksissa vapaaehtoistoiminnan motiiveiksi on mainittu:

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Sosiaalinen ulottuvuus
Yhteenkuuluvuuden tunne
Hyvä yhteishenki
Uusiin ihmisiin tutustuminen
Ystävyys ja yhteisö
Itsensä kehittäminen
Mielekäs toiminta
Paikka, jossa tavata samanhenkisiä ihmisiä
Uusien asioiden oppiminen
Saada työkokemusta
Saada merkitystä/sisältöä elämään
Merkityksellisyyden kokemus
Auttamisen halu
Halu osallistua ja vaikuttaa
Saada rutiineja
Tarve päivärytmiin
Tuntea olevansa merkityksellinen
Vapaaehtoisen arvostettu identiteetti
Aikaansaannokset
Työstä saatu kiitos
Tunne siitä, että kuuluu johonkin
Innostuksesta/rakkaudesta vapaaehtoistoiminnan alaan
Intohimo organisaation perustehtävään liittyen
Halu jakaa tietoa
Halu saada sosiaalista arvostusta, huomiota, valtaa
Kansalaisvelvollisuus
Olla esimerkkinä lapselleen
Halu oppia itsestä
Keino toteuttaa omia arvoja käytännössä
Elämäntapa
Vastapaino erilaisissa elämäntilanteissa

Vapaaehtoistoiminnan timanttimalli

Yeung (2005) on luonut tutkimuksen perusteella vapaaehtoistoiminnan timanttimallin, jossa hän jakaa motivaation neljään eri ulottuvuuteen. Ulottuvuudet ovat Saaminen – Antaminen, Jatkuvuus – Uuden etsintä, Etäisyys – Läheisyys ja Pohdinta – Toiminta. Nämä toimivat hyvin kattokäsitteinä vapaaehtoisten mainitsemille motiiveille ja kokoavat yhteen erilaisia motiiveja.

Motivoinnin keinoja

Kun vapaaehtoistoimijoiden motiiveista ollaan selvillä, voidaan motivoinnin välineet kohdistaa oikein. Voidaan korostaa työkokemuksen saamista, taitojen kehittymistä ja oppimista. Tai voidaan motivoida nostamalla esiin toiminnan sosiaalinen puoli. Jatkuvuutta hakevalle tai turvallisuutta kaipaavalle esitellään rutiineja ja pysyvyyttä. Välineinä voivat toimia myös yhteiset kiitos- ja virkistystapahtumat sekä suunnittelu- ja palautetilaisuudet, vastuun antaminen ja muistaminen.

Miten voit motivoida?

  • Kerro mikä merkitys vapaaehtoisten toiminnalla on.
  • Anna vastuuta.
  • Tarjoa mielekästä tekemistä ja kohdista tehtävä oikein.
  • Tarjoa selkeä toimenkuva.
  • Osoita olevasi kiinnostunut vapaaehtoisesta.
  • Kiitä.
  • Muista vapaaehtoista merkkipäivinä/juhlapäivinä.
  • Luo hyvä ilmapiiri.
  • Pyri innostamaan ja kannustamaan.
  • Huolehdi, että vapaaehtoisen vastaanottaminen on hoidettu hyvin.
  • Perehdytä.
  • Auta vapaaehtoista kehittymään.
  • Pidä yhteyttä.
  • Järjestä yhteisiä tapahtumia, jossa vapaaehtoiset pääsevät viettämään aikaa toistensa kanssa.
  • Kestitse.
  • Tee vapaaehtoisen työ näkyväksi myös muille.
  • Järjestä kehitys-/palautekeskustelu.
  • Tarjoa ohjausta ja koulutusta.
  • Muista pienillä lahjoilla, korteilla ja palkkioilla.
  • Jaa kunniaa, ansiomerkkejä ja arvostusta.
  • Tarjoa erilaisia tehtäviä.
  • Luo matalan kynnyksen toimintaa.
  • Anna mahdollisuus sitoutua ja jakaa arvot.
  • Anna tukea tarvittaessa.
  • Jaa tietoa.
  • Anna positiivista palautetta.

Muutos motiiveissa

Ovatko vapaaehtoistoimintaan osallistumisen motiivit muuttumassa? Odotukset vapaaehtoistoimintaa kohtaan kasvavat ja samalla vapaaehtoiset odottavat, että toiminta on hyvin organisoitua, he saavat itselleen toiminnasta jotakin ”hyödyllistä” ja merkityksellisyyden kokemuksen osuus kasvaa. Vapaaehtoiset olettavat heidän tarpeitaan kuunneltavan ja saavansa hyvää ohjausta ja kolutusta. Suunta näyttäisi tämän perusteella olevan enemmän egoistisempaan suuntaan myös motiivien osalta. Toiminnasta halutaan enemmän itselle kokemuksia, mielekästä tekemistä ja ihmissuhteita, auttamisen jäädessä yhä taaemmas. Toisaalta mukana halutaan olla itselle merkityksellisissä asioissa ja vaikuttamisessa, vaikka toiminta yksilöityy ja muuttuu hetkellisemmäksi. Muuttuvassa tilanteessa motivointi on sidoksissa innostuksen ylläpitoon, minkä kautta vapaaehtoistoiminta saa jatkuvuutta ja sitoutumista. Vahva motivaatio sitouttaa.

Teksti: Paula Vihiniemi, 2020

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan