Hyppää sisältöön

Materiaalia vapaaehtoistoiminnan arvosta

Vapaaehtoisten päivänä 4.12. edistämme vapaaehtoistoiminnan arvostusta ja näkyvyyttä.

Kansalaisareena kannustaa yhteisöjä kirjoittamaan paikallismediaan vieraskynän tai mielipidekirjoituksen vapaaehtoistoiminnan arvosta. Tällä sivulla olevaa materiaalia voi hyödyntää vapaasti.

Kansalaisareena on vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallinen vaikuttaja Suomessa.


Vapaaehtoistoiminta Suomessa

Jopa 40 % suomalaisista tekee vapaaehtoistyötä. Erityisesti nuorten vapaaehtoistoiminta on lisääntynyt viime vuosina. Suurimmat esteet vapaaehtoistyölle ovat ajan puute ja se, että kukaan ei pyydä mukaan. (lähde: Kansalaisareenan, Kirkkohallituksen ja OK Siviksen teettämä tutkimus Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa, 2018)

Noin kolmannes suomalaisista uskoo tekevänsä vapaaehtoistyötä nykyistä enemmän tulevaisuudessa. Vain 12 % suomalaisista kertoo saaneensa käyttää työaikaa vapaaehtoistyön tekemiseen. 41 % tekee vapaaehtoistyötä mieluummin kasvotusten kuin netissä. (lähde: Kansalaisareenan ja kuuden muun järjestön teettämä Tuhat suomalaista -tutkimus, 2019)


Vapaaehtoistoiminnan rahallinen arvo

Vapaaehtoistyön arvo vuonna 2018 oli 3 miljardia euroa eli 1,5 % Suomen BKT:sta. (lähde: Jukka Hoffrén, Kansalaisareenan Vapaaehtoistoiminnan arvo -julkaisu).

Vapaaehtoistyöhön sijoitettu euro tuottaa itsensä kuusinkertaisena takaisin. (lähde: Juhani Laasanen, Vapaaehtoistyön kansantaloudelliset vaikutukset, 2011)


Vapaaehtoistoiminnan ei-rahallinen arvo

Vapaaehtoistoiminta on tärkeää, koska se lisää ihmisten ja koko yhteiskunnan hyvinvointia ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kasvattaa keskinäistä luottamusta.

Vapaaehtoistyö antaa mahdollisuuksia kehittyä: sen kautta saa uutta osaamista, kokemusta ja verkostoja, ja voi päästä osaksi yhteiskuntaa ja parantaa työllistymismahdollisuuksiaan.

Vaikka vapaaehtoistoiminnalle on aiemmassa tutkimuksessa laskettu euromääräinen hinta, niin arvokkainta on sen kautta luotu ja koettu hyvinvointi, oppiminen ja merkityksellisyyden, yhteisöllisyyden ja osallisuuden tunne. (lähde: Petra Heikkinen/OKM, Kansalaisareenan Vapaaehtoistoiminnan arvo -julkaisu)

Usein vapaaehtoistoiminnan arvosta puhuttaessa mainitaan vapaaehtoistoiminnan kansantaloudellinen arvo, mutta sen yhteiskunnallinen arvo ja merkitys järjestöjen toiminnalle on vähintään yhtä suuri. Vapaaehtoiset ovat niin olennainen osa järjestöjen toimintaa, että järjestötyö isona kokonaisuutena ilman vapaaehtoisien mukana oloa ei olisi mahdollista. Vapaaehtoiset tarvitsevat ja ansaitsevat kaiken sen tuen, mitä järjestöt voivat heille antaa. (lähde: Marja Tuomi/STEA, Kansalaisareenan Vapaaehtoistoiminnan arvo -julkaisu)

Vapaaehtoistoiminta on Suomessa aivan valtava asia, jonka arvoa on vaikea edes mitata. Moni asia ei pyörisi ilman vapaaehtoisia. Toiminta on jo sinällään tärkeää, mutta yhtä tärkeää on oppia sen kautta yhteiskuntaan osallistumista. Kun ihmiset toimivat ja kokevat yhdessä, vähennetään ihmisten eriytymistä ja yhteiskunnan polarisoitumista. Vapaaehtoistoiminta ei ole sitä, että vain puuhataan jotain, vaan sillä on siis yhteiskuntaa rakentava ja kehittävä vaikutus: vapaa kansalaisyhteiskunta ja demokratia toteutuvat, kun ihmiset osallistuvat vapaaehtoistoiminnan kautta yhteiskuntaan. (lähde: Arto Mäenmaa/Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Kansalaisareenan Vapaaehtoistoiminnan arvo -julkaisu)

Vapaaehtoistoiminnan keskeisin arvo on sen itseisarvo, jota palkkatyöllä ei voida korvata. Vapaasta tahdosta nouseva vastavuoroinen kohtaaminen ja toiminta tuottavat lisäarvoa nimenomaan siksi, että ne ovat vapaaehtoisia. (lähde: Henrietta Grönlund ja Anne Birgitta Pessi, Kansalaisareenan Vapaaehtoistoiminnan arvo -julkaisu)

On hyveitä, joiden voi ajatella kuuluvan erityisesti juuri vapaaehtoisille ja yhdistävän kaikkia vapaaehtoistoiminnassa mukana olevia, esimerkiksi anteliaisuus, sitoutuvuus ja hyväntahtoisuus. (lähde: Antti Kylliäinen, Kansalaisareenan Vapaaehtoistoiminnan arvo -julkaisu)

Aktiivinen osallistuminen kansalaistoimintaan on yksi sosiaalisen pääoman mittareista. Mitä enemmän kansalaiset osallistuvat vapaaehtoistoimintaan, sen vahvempaa on sosiaalinen pääoma. Sosiaalista pääomaa koskevat tutkimustulokset kytkevät samalla vapaaehtoistoiminnan kansakunnan taloudelliseen menestykseen ja hyvinvointiin. Siten vapaaehtoistoiminta osana sosiaalista pääomaa tuottaa hyvinvointia paitsi vapaaehtoistoiminnan välittömille kohteille myös laajasti koko yhteiskunnalle. (lähde: Jouko Kajanoja, Kansalaisareenan Vapaaehtoistoiminnan arvo -julkaisu)


Vinkkejä mielipidekirjoituksen tai vieraskynän kirjoittamiseen

Tekstillä kannattaa olla selkeä pääväittämä tai -viesti. Esimerkki: vapaaehtoistoiminta on tärkeää sekä yksilölle että yhteiskunnalle, ja sitä kannattaa edistää valtakunnallisesti/paikallisesti.

Tekstin kannattaa olla hyvin jäsennelty ja yleistajuinen.

Varmista etukäteen, millainen ohjeistus haluamallasi medialla on mielipidekirjoitusten ja vieraskynien suhteen.

Mieti, miten vapaaehtoistoimintaa voisi parhaiten edistää omalla alueellasi. Onko asiasta käyty aiempaa keskustelua, johon kirjoituksella voi osallistua? Mistä aiheesta olisi syytä käynnistää paikallista keskustelua?

Kansalaisareena sparraa tarvittaessa kirjoitusten kanssa.

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan