Valtiovarainministeriön budjettiesitys vaikuttaa erityisesti heikommassa asemassa olevien toimeentuloon sekä näiden ihmisten auttamiseen. Leikkaukset voivat ajaa jo nyt voimavarojensa äärirajoilla sinnittelevät tuen tarpeessa olevat ja heitä auttavat vapaaehtoiset yli laidan aiheuttaen ylivoimaista inhimillistä ja taloudellista kärsimystä.
Kansalaisareena jäsenjärjestöineen vaatii, ettei talouden tasapainottamista tehdä kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien kustannuksella vaan mahdollistamalla kustannustehokas järjestöjen vapaaehtoistoiminta, joka lisää yhteiskunnan vakautta, hyvinvointia, osallisuutta ja tuo säästöjä.
Ostanko ruokaa vai lämmintä vaatetta lapsille
Monet järjestöt tukevat vapaaehtoisvoimin juuri heikommassa asemassa olevia ihmisiä, joille muut eivät tarjoa vastaavaa auttamis- tai vertaistoimintaa. Esimerkiksi Hope ry:n 600 vapaaehtoista avustavat vuosittain yli 9000 vähävaraista perhettä. Itlan ja Kelan arvion mukaan köyhien lasten määrä lisääntyi 30 000:lla vuonna 2022.
“Tänä syksynä monet meihin yhteyttä ottaneet perheet ovat kertoneet punnitsevansa, ostetaanko koulujen alettua ruokaa vai lapselle sopivat syysvaatteet”, Hope ry:stä kerrotaan.
Sairaisiin, pienituloisiin ja muihin heikommassa asemassa oleviin kohdistuvien leikkausten myötä järjestöihin ja vapaaehtoisiin kohdistuva paine kasvaa. Tässä tilanteessa uusia vapaaehtoisia on vaikeaa saada ja nykyisiä pitää mukana. Tälläkään hetkellä vapaaehtoisjärjestöt eivät kykene kaikilta osin vastaamaan kasvaviin hyvinvoinnin haasteisiin.
Hölmöläisten peiton jatketta
Järjestöt ovat huolissaan siitä, että tilanne ajaa vapaaehtoiset toimimaan voimavarojensa äärirajoilla.
“Voisi äkkiseltään ajatella, että vaikeat ajat ohjaisivat ihmisiä tukemaan toisiaan ‘talkoovoimin’. Valitettavasti voimavarojen vähetessä vähenee myös kyky toimia toisten tukena. Jos voimavarat menevät omaan selviytymiseen, ei niitä enää riitä muuhun”, Syömishäiriöliitto kertoo.
Vapaaehtoistyö lisää hyvinvointia ja sen arvo Suomelle on lähes 3,2 miljardia euroa vuosittain. Hallituskauden lopulle esitetään mittavaa 100 miljoonan euron leikkausta valtionavustuksiin, joiden turvin järjestöt edistävät terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia.
Leikkaukset vaikuttaisivat vapaaehtoisten jaksamiseen ja sitä kautta toimintojen supistumiseen samalla, kun painetta avun tehokkaammalle tarjoamiselle on enemmän kuin koskaan aiemmin.
Vapaaehtoistoiminta ei synny tai pysy ilman panostusta
“Arvokasta työtä tekevät vapaaehtoiset ansaitsevat hyvät puitteet tekemiselleen: tilat, pienet tarjoilut toteuttamilleen tilaisuuksille ja esimerkiksi ammattilaisen kanssa käydyn purkukeskustelun silloin tällöin. Kaikesta tästä jouduttaisiin karsimaan”, Naistenkartano ry muistuttaa.
Vapaaehtoistoiminta ei pysy aktiivisena ja mielekkäänä ilman laadukasta koordinointia. Ammatillisella tuella voidaan varmistaa, että myös vaativissa tehtävissä toimivat vapaaehtoiset saavat riittävästi tukea eikä kuormitus kasva liian suureksi.
Heikommassa asemassa olevilta ja näiden auttajilta leikkaaminen tulee inhimillisesti ja taloudellisesti hyvin kalliiksi. Leikkausten sijaan hallituksen tulee edistää hyvinvointia ja kasvattaa osallisuutta yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa.
Allekirjoittajat:
A-Kiltojen Liitto ry
Artteli-kumppanuusyhdistys ry
Familia ry
Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry
Hope – Yhdessä & Yhteisesti ry
Hyvinkään Yhdistykset ry
IBD ja muut suolistosairaudet ry
Jyränkölän Setlementti ry
Kaapatut Lapset ry
Kansalaisareena ry
Kotien Puolesta Keskusliitto ry
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
Lounais-Suomen Lihastautiyhdistys ry / L-S Avustajakeskus
Me Itse ry
Mielenterveysyhdistys HELMI ry
Naistenkartano ry
Satakunnan yhteisökeskus
Sininauhaliitto ry
Siskot ja Simot ry
Suomen Kuurosokeat ry
Suomen Migreeniyhdistys ry
Suomen Syöpäyhdistys ry
Syömishäiriöliitto-SYLI ry
Taksvärkki ry
Tunne rintasi ry
Vantaan Järjestörinki ry
Vuolle Setlementti ry