Teksti: Vesa Vattulainen

Juhlatunnelmaa Helsingin kaupungintalolla itsenäisyyspäivänä.

Juhlatunnelmaa Helsingin kaupungintalolla itsenäisyyspäivänä.

Monikulttuurinen itsenäisyyspäivän juhla järjestettiin Helsingissä jo yhdeksättä kertaa. Nyt juhlapaikkana oli toista kertaa Helsingin kaupungintalo. Juhlaan osallistui yli 350 hengen monikulttuurinen yleisö.

Juhlassa puhui pääministeri Juha Sipilä. Hän oli huolissaan siitä, että joidenkin suomalaisten asenteet ovat koventuneet ja tulleet epäystävällisiksi turvapaikanhakijoita kohtaan.

Pääministeri toivoi, että uudet maahanmuuttajat saavat tukea jo kauan Suomessa asuneilta maahanmuuttajilta.

− Maahanmuuttajat voivat auttaa uusia maahanmuuttajia kotoutumaan, sanoi Sipilä. Hän toivoi myös, että suomalaiset firmat ottavat maahanmuuttajia töihin.

Laura Eklund Nhaga: ”Sinä olet arvokas, vaadi tulla kuulluksi”

Voimakkaan ja vahvasti omiin havaintoihinsa sekä kokemuksiinsa pohjautuvan puheenvuoron esitti Kallion ilmaisutaidon lukiossa opiskeleva Laura Eklund Nhaga. Aluksi hän kertoi miettineensä pitkään sitä, mitä haluaa puhua tilaisuudessa.

Laura Eklund  Nhaga opiskelee Kallion ilmaisutaidon lukiossa.

Laura Eklund Nhaga opiskelee Kallion ilmaisutaidon lukiossa.

− Mitä haluan sanoa paikassa, jossa on mieletön mahdollisuus puhua vaikka mitä. Aktivismiin, rasismin vastaisuuteen ja monikulttuurisuuteen liittyy niin monta asiaa, niin monia asianhaaroja ja mietelmiä, jotka haluaisin tuoda esille. Mitä haluan sanoa, kun niin monta päättäjää on kuuntelemassa.

Hän kertoi päättäneensä kohdistaa puheensa erityisesti monikulttuuriselle suomalaiselle. Hän haluaa herättää keskustelua, koska aktivismiin, monikulttuurisuuteen ja rasismiin liittyy niin monia näkökulmia.

− Koskaan ei ole väärä hetki ihmisoikeuksille. Vaikka usein nationaalisuussävytteisestä isänmaallisuudesta voi olla montaa mieltä, on itsenäisyyspäivässä yhä edelleen jotain ylvästä. Itsenäisyyspäivänä aina tahtomattani pysähdyn ajattelemaan sitä, miten suuri osa suomalaisuus on identiteettiäni.

Eklund Nhaga kertoo rakastavansa suomen kieltä, ja sen taipuisaa ilmaisuvoimaa.

− Viime aikoina olen pysähtynyt epämiellyttävään tunteeseen, niin kuin yrittäisin mahtua koloon, johon en vaan yksinkertaisesti mahdu. Mitä haluan nyt sanoa?

Hän kertoo miettineensä, että ylistäisikö koulutusjärjestelmää ja suomalaisuuden lottovoittoa. Huokaisisiko, että Suomi on sitten kaunis maa. Ylistäisikö sitä valtiota ja kulttuuria, joka on yksiselitteisesti omani, mutta joka ei halua minua nähdä.

− Varsinkin tässä itsenäisyyspäivän juhlassa on tarkoitus kerran, edes vain kerran juhlistaa meitä, minua, sinua, värillistä, näkymätöntä, monikulttuurista suomalaista.

Eklund Nhagan mukaan puhuttaessa monikulttuurisuudesta puhutaan aina prosenteista ja numeroista. Ei koskaan meistä ihmisistä. Nyt hän puhuu ihmisenä toiselle ihmiselle.

− Olin alun perin skeptinen siitä, mitä pääministerillämme voi olla sanottavaa monikulttuurisuudesta. Paitsi että se on tarpeellista ja hyödyllistä Suomen taloudelle ja että sitä saa kyllä kritisoida, pitää olla ihmisläheinen. Ihmisläheinen sanotaan sen jälkeen, kun on ensin tutkittu meitä työllisyytenä, taloutena ja mahdollisuutena Suomelle.

Hän sanoo, että meidän ei tarvitse tehdä mitään ollaksemme monikulttuurisia. Meidät määritellään monikulttuurisiksi pelkästään arjen perusteella.

− Minun tapauksessani ei tarvitse edes puhua äidinkielenään mitään muuta kieltä tai edustaa mitään muuta kulttuuria ollakseen yhtäkkiä monikulttuurinen. Ja kun kritisoidaan monikulttuurisuutta, kritisoidaan minun olemassaoloani.

Eklund Nhaga jatkaa sanoen: − Haluan toivottaa sinulle musta, ruskea, värillinen, huivipäinen, ulkomaalainen, monikulttuurinen ja erilainen suomalainen ja näkymätön kuulijani, hyvää itsenäisyyspäivää. Haluan muistuttaa sinua siitä, että kaikista päinvastaista osoittavista merkeistä huolimatta sinä olet olemassa, sinä olet suomalainen jos niin koet.

Hän korostaa, että kun puhutaan rasismista, puhutaan että on vain meitä ja niitä muita. Ja puhuttaessa monikulttuurisuudesta puhutaan, että on vain suomalaisia ja meitä monikulttuurisia. Puhuttaessa suomalaisuudesta, on vain kantasuomalaisia ja meitä monikulttuurisia.

− Siitä kertoo sekin, että tämän tapahtuman alkuperäisessä ohjelmassa puheenvuoroani oli tituleerattu maahanmuuttajan puheenvuoroksi. Kukaan ei kysynyt minun taustastani mitään, oletettiin vaan. Edes etunimeni, joka on Laura, ei suojellut minua leimasta tässä kontekstissa, jossa luulisin ymmärrettävän suomalaisen värillisyyden monimuotoisuus.

Laura Eklund Nhagan mielestä on fakta, että termi kantasuomalainen on vain kiertoilmaus valkoiselle suomalaiselle.

− Kun todettiin, että maahanmuuttajataustaisuus ei pädekään enää meihin rajatapauksiin, oli kehitettävä jotain muuta. Kantasuomalaisen määritelmä on, että henkilön molemmat vanhemmat ovat suomalaisia. Erään kansanedustajan mukaan se on kehitetty, että tiedettäisiin minkävärisestä henkilöstä puhutaan.

Lopuksi Laura Eklund Nhaga muistuttaa tärkeimpänä pitämästään asiasta.

− Kaikista tärkeintä on se, mitä haluan sanoa sinulle monikulttuurinen ystäväni. Seuraavan kerran, kun joku kyseenalaistaa suomalaisuutesi, korota ääntäsi ja vaadi tulla kuulluksi. Kun joku kyseenalaistaa suomalaisuutesi, niin sinä itse, sinun olemassaolosi on todiste siitä, että he ovat väärässä. Sinä ole arvokas, sinä olet olemassa, sinä et ole näkymätön.

Pariakrobatiaa juhlassa esitti Kaito Takayama ja Sanni Takayama-Sarlin, Ihastus-pariakrobatiaryhmä.

Pariakrobatiaa juhlassa esitti Kaito Takayama ja Sanni Takayama-Sarlin, Ihastus-pariakrobatiaryhmä.