Pääkaupunkiseudulla toimii useita kaupunkitiloja, joissa luodaan kestävää elämäntapaa yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Usein toimintaan liittyy myös sosiaaliset ruokailuhetket sekä kaupunkiviljely, jonka kautta myös kaupunkilainen voi upottaa kätensä multaan ja saada yhteyden ruoan alkulähteille.
Kaksi kaupunkiviljelyn toimijaa, Dodo ja Kaupunkilaisten Oma Pelto, kohtasivat ja pohtivat kaupunkitilan mahdollisuuksia kestävyysmurroksessa. Keskustelua kävivät Jonne Nurmela (J), joka työskentelee Dodolla projektipäällikkönä Kohti Toimintaa -hankkeessa sekä Terhi Suvilehto (T), Kaupunkilaisten Oman Pellon hallitusjäsen.
Miten kaupunkitilaa käytetään toiminnassanne?
J: Dodon toiminta sijoittuu pääosin kaupunkiympäristöön. Toimintaa on eri paikoissa, mutta se keskittyy Pasilaan, Kääntöpöydälle. Kääntöpöytä toimii kohtaamispaikkana erilaisille toimijoille ja siellä järjestetään tapahtumia sekä toimintaa. Toiminta on melko monimuotoista, mutta aina keskiössä on kestävyys, ympäristö- ja oikeudenmukaisuusteemat. Pääosa toiminnasta on kaikille avointa ja ilmaista. Kääntöpöydällä on myös yhteisöviljelmä, johon pääsee mukaan. Kääntis on melko luova tila, missä erilaiset projektit saavat tuulta alleen; joskus ne lähtevät elämään täällä, toisinaan ne siirtyvät johonkin muualle. Tee-se-itse, tai pikemminkin tehdään-se-yhdessä on meille keskeinen toimintaperiaate.
T: Kaupunkilaisten Oma Pelto on Suomen ensimmäisen kumppanuusmaatila, jonka on perustanut Herttoniemen ruokaosuuskunta. Osuuskunta on vuokrannut viljelymaata Korsosta ja Herttoniemestä sekä palkannut viljelijän kasvattamaan luonnonmukaisesti kasviksia jäsenilleen. Toiminta aloitettiin vuonna 2011 Korson Omalla Pellolla ja vuonna 2022 laajeni myös Herttoniemen Omalle Pellolle. Molemmilla pelloilla viljellään luomuna ja Korsossa lisäksi biodynaamisesti. Kaupunkipelto mahdollistaa paitsi luomukasvisten kasvattamisen ja talkoopeltotyön, myös monenlaisten tapahtumien ja kurssien järjestämisen. Pellolle voi myös tulla vain viihtymään ja ihmettelemään luontoa ja kasvua. Se toimii siis kaikille avoimena lähiluontopaikkana, jossa voi hankkia luontokokemuksia ja ihmetellen vahvistaa omaa luontoyhteyttään.
Mitä se antaa tavalliselle kaupunkilaiselle paikallisesti?
J: Viljely, tapahtumat, sekä projektit perustuvat ihmisten yhteentulemiselle paikassa, joka tarjoaa tilan kohtaamiselle ja kokeilemiselle. Toivomme antavamme ideanpoikasia sille, mitä muuta kaupunkitila voisi olla.
T: Osuuskunnan jäsenet voivat noutaa sato-osuuden joko itsepoimintana pellolta tai satokasseina valitsemaltaan noutopisteeltä. Herttoniemen Oman Pellon itsepoiminnasta on tullut ylivoimaisesti suosituin tapa noutaa sato-osuus. Samalla jäsenet ovat kokeneet virkistyvänsä ja rauhoittuvansa kauniissa ja rauhallisessa peltoympäristössä. Myös säännöllisesti järjestettävät talkoot ovat suosittuja. Enää ihmisillä ei ole entisaikojen mahdollisuutta mennä maalle sukuloimaan ja samalla tekemään maatilan töitä. Kaupunkipelto mahdollistaa tämän. Fyysinen työ ulkoilmassa yhdessä muiden kanssa tekee hyvää ja luo yhteyden ruoan alkuperään. Korson Omalla Pellolla itseviljelymallissa voi osallistua myös kasvisten kasvatukseen ja oppia luomukasvimaan hoitoa ammattilaisen opastuksella.
Herttoniemen Omalla Pellolla on viikottain satomyyntiä kaikille halukkaille. Siellä toimii myös kesäkahvila avoimena kohtaamis-, rauhoittumis- ja herkuttelupaikkana. Satokauden aikana järjestämme myös erilaisia kaikille avoimia tapahtumia, joissa syömme ja juhlimme yhdessä. Satokausi avataan virallisesti Helsinki-päivänä RaparperiFestivaaleissa ja syyskuun puolivälissä juhlitaan satokauden päättymistä Herttoniemen Sadonkorjuujuhlissa.
Voiko kaupunkitila antaa ratkaisuja myös globaalisti ruokamurrokseen ja kestävyysmurrokseen?
J: Kaupunkitila voi olla keskeinen osa tätä murrosta. Kestävyysmurros on laaja kokonaisuus, mihin liittyy hyvin suuria rakenteita — avaimet muutokseen ovat kuitenkin kokonaisvaltaisuudessa ja uusien lähestymistapojen käyttöönotossa kaikilla tasoilla. Paikalliset ratkaisut ja vaikkapa kestävän ruoantuotannon vaihtoehdot haastavat kestämättömiä rakenteita ja nakertavat niitä itsessään. Kokonaisvaltainen muutos vaatii aikaa, eikä siihen pysty kukaan yksin — pienistä puroista syntyy kuitenkin joki, ja jokainen rakenteita haastava teko on tärkeä. Merkityksellinen ja yhteisöllinen kaupunkitila antaa vaihtoehtoja kulutuskeskeiselle elämäntavalle.
T: Kaupunkilaisten Oman Pellon motto on Think Global, Act Local! Uskomme, että yksi ratkaisu ruokamurrokseen löytyy kumppanuuksista. Tuottajan sekä kuluttajan väliset ruoantuotannon sopimukset antavat tuottajalle reilun ja varman tulon ja kuluttajalle varmuuden, että ruoka on puhdasta. Samalla hävikki pienenee, kun viljelijä tietää, kuinka paljon ruokaa tulee kasvattaa. Kumppanuuksien kautta kuluttajalle muodostuu myös yhteys luontoon ja ruoan alkulähteille – syntyy ns. ruoan tajua, mikä puolestaan lisää arvostusta ruokaa ja viljelijän työtä kohtaan. Pienet paikalliset ja yhteisölliset agroekologiset ruokajärjestelmät ovat siis tärkeä osa isompaa kestävää ruokajärjestelmää ja osa kestävyysmurroksen ratkaisua. Kumppanuuksilla tuotettu ruoka on ekososiaalisesti vastuullista ja voi lisäksi innostaa myös muunlaiseen kestävyystoimijuuteen.
Mikä on tavallisen ihmisen rooli muutoksessa? Voiko yksi ihminen vaikuttaa?
J: Emme pysty muuttamaan maailmaa yksin, mutta onneksi meidän ei tarvitsekaan. Yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys toiminnan perustana antaa voimaa, tuo ihmisiä yhteen ja luo paikan uusille ajatuksille ja oppimiselle. Jokainen voi vaikuttaa — parhaiten tulemalla yhteen muiden kanssa ja organisoimalla yhteistoimintaa.
T: Jokainen vaikuttaa omilla valinnoillaan ja teoillaan. Jokainen teko, mutta myös tekemättä jättäminen, on kannanotto huomisen puolesta. Esimerkillä on suuri vaikutus myös ympäristöön, innostus on tarttuvaa ja yhdessä tekemällä voimme vaikuttaa. Kestävyystoimijuudella on välitön ja suora vaikutus myös ihmisen hyvinvointiin. Kun tietää toimivansa oikein, on helppo tuntea elämässään onnellisuutta ja merkityksellisyyttä. Hyvän ruoan välityksellä hyvän tekeminen on myös mukavaa ja maistuvaa.
Mitä jokainen voi tehdä muutoksen eteen?
J: Jokainen voi tarkastella kriittisesti ympäristöään ja omaa paikkaansa siinä. Mihin minä uskon ja millaisen tulevaisuuden haluan? Miten voisin toimia sen eteen lähiympäristössäni yhdessä muiden kanssa? Mikä minulle tuntuu merkitykselliseltä ja tuo hyvää oloa?
T: Jokainen voi miettiä omaa arkeaan ja päivittäisiä ruokavalintojaan ja sitä, kuinka muuttaa niitä vastuullisemmiksi. Yksinkertaisilla muutoksilla on suuri vaikutus. Kestäviä valintoja on mm. syödä mahdollisimman paljon lähellä tuotettua kasvisvoittoista kausiruokaa. Ruoanlaiton opettelu monipuolisista kasviksista on lisäksi myös hauskaa. Tutustumalla henkilökohtaisesti lähialueen ruoantuottajiin esim. tilavierailujen avulla on silmiä avaavaa ja kiehtovaa. Viettämällä enemmän aikaa ruoan alkulähteillä maaseudulla, kaupunkipelloilla ja lähiluonnossa virkistää myös mieltä sekä lisää ruoan ekosysteemistä ymmärrystä.
Sekä Terhi että Jonne rohkaisevat tarkastelemaan ympäröivää kaupunkitilaa luovin lasein. Se, miten kaupungit pyörivät ja miten ne on järjestetty, ei ole itsestäänselvyys tai muuttumatonta. Jokainen voi itse olla mukana rakentamassa kaupungistaan oman näköistä paikkaa. Molemmat uskovat yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen ja kansalaisaktiivisuuden voimaan. Kannattaa rohkeasti kysyä itseltään: Voisivatko asiat olla toisin, ja jos voisi niin miten? Mikä on minun roolini muutoksessa?
Dodon tulevia tapahtumia:
Dodo DIY ilmainen misotyöpaja 28.4.
Aktivismiteemainen toimintaviikonloppu 3.5.-5-5 Turussa. Maksamme matkasi, ruoat ja majoituksen!
Urban Action Day 11.5.
Lisää tietoa dodo.org tai Instagramissa @dodo_org
Kaupunkilaisten Oma Pellon tulevia tapahtumia:
Peltotalkoot Herttoniemen Omalla Pellolla la-su 13.-14.4. klo 11-15
Korson Oma Pelto kesä 2024 -esittely- ja ideointitilaisuus ma 15.4. klo 17.30-19 Lumossa
Sadon hyödyntäminen – Ideoita ja keskustelua. ma 13.5. klo 17.30-19 REDIn Vapaakaupunki
Satomyyntiä Herttoniemen Omalla Pellolla torstaisin 30.5. lähtien klo 15-19 läpi satokauden.