Juho Iipposen elämässä tiede on keskiössä. Pilvisyys kiinnosti Iipposta niin paljon, että hän valitsi Princetonin yliopiston tehdäkseen väitöskirjan. Yliopisto on huippu ilmastotutkimuksen alueella.
Tiedekeskus Heurekassa työskentelee kymmenittäin vapaaehtoisia, jotka neuvovat ja auttavat kävijöitä näyttelyissä yhdessä henkilökunnan kanssa. Reilut neljä vuotta sitten tuolloin vielä lukion loppuvaihetta käynyt Juho Iipponen aloitti vapaaehtoisena.
Elokuussa 2017 Iipposen viimeisenä vapaaehtoispäivänä muistelemme mennyttä. Mieleen muistuu hänen ihan ensimmäinen vapaaehtoisvuoronsa, jonka hauskalle tilanteelle naurahdamme. Heurekassa käytetään yhtenäistä työasua. Iipposen tullessa näyttelyalueelle takin napit olivat väärissä napinlävissä, eli juoponnapeissa.
Kuluneina vuosina Iipponen on tehnyt vapaaehtoisvuoroja säännöllisesti. Itse tieteestä kiinnostuneena hänelle on ollut ominaista aktiivinen ote kävijöiden neuvontaan. Selvästi homma miellytti nuorta tiedemiehen alkua.
Muutakin Iipponen ehti saada aikaan. Hän valmistui neljässä vuodessa maisteriksi Helsingin yliopistosta fysiikka pääaineenaan. Lisäksi opintojensa ohessa hän työskenteli Ilmatieteen laitoksella.
Kuvassa Juho Iipponen, 21, on kolmannen vuoden opiskelija ja osa-aikainen tutkija Ilmatieteen laitoksella. Dynaamisen meteorologian opintojensa lisäksi hän viettää paljon aikaa kiehtovan tutkimuksen parissa ylemmän ilmakehän dynamiikasta.
Ollessaan Tikkurilan lukion abiturientti Iipponen rakensi näytteitä ottavan robotin. Se tutki Keravanjoen vedenlaadun muutosta, kun jokivesi kulkee pelto- tai metsäalueen läpi.
Vuonna 2013 Iipponen valittiin yhtenä kolmen muun Suomen lukiolaisen kanssa maantieteen olympialaisiin Japanin Kiotoon. Siellä hän saavutti pronssisijan.
Ilmastotutkimuksen huippuyliopisto vei voiton
Iipposella oli valinnanvaraa eri yliopistojen välillä. Muun muassa Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) ovet olivat auki. Miksi juuri Princetonin yliopisto?
− Tuo aika lähellä New Yorkia sijaitseva yliopisto on huippu ilmastotutkimuksen alueella, ja sillä on yhteistyötä Yhdysvaltain Ilmatieteen laitoksen (NOAA) kanssa. Olen erittäin kiinnostunut pilvisyydestä, joka vaikuttaa keskeisesti säätiloihin ja ennustamiseen. Pilvisyyden vaikutusten tutkiminen on hyvin haasteellista.
Edessä on nyt viiden vuoden jakso Yhdysvalloissa. Sen jälkeisestä elämästä Iipponen ei vielä tiedä, mutta sanoo siellä olevan tarjolla alan töitä enemmän kuin meillä Suomessa.
Seuraavassa Juho Iipponen vastaa kysymyksiin ”rapakon” takaa:
Miksi ja mistä idea mennä juuri Heurekaan?
Kuulin Heurekan vapaaehtoistöistä ensimmäistä kertaa lukioni kansainvälisen linjan (IB) vapaaehtoistyökoordinaattorilta. Tikkurilan lukion normaalilinjan opiskelijana seurasin sivusta, kuinka IB-linjalaiset suorittivat opintoihinsa kuuluvaa vapaaehtoistyöjaksoa toinen toistaan hienommissa paikoissa.
Ymmärsin, että yksi parhaista tavoista hyödyntää harrastuneisuuttani luonnontieteisiin on opettaa niitä muille. Päätin siis aloittaa Heurekassa IB-linjalaisten kanssa abivuotenani ja kokeilla hommia aluksi muutaman kuukauden ajan. Tykästyttyäni Heurekaan päätin kuitenkin jatkaa vapaaehtoistöitä vielä aloitettuani fysiikan opinnot Helsingin yliopistossa.
Mitä vapaaehtoistyö on antanut ja mitä se on merkinnyt sinulle?
Työ on opettanut kohtaamaan ihmisiä rohkeasti ja ennakkoluulottomasti, mutta väitän, että se on lisännyt myös omaa ymmärtämystäni monista tieteen ilmiöistä, koska yksi parhaita tapoja oppia on opettaa asioita muille.
Koen myös, että itseni tavoin jokaisella tutkimustyötä tekevällä on velvollisuus kansantajuistaa tiedettä. Liian usein kuulen, että ihmiset kokevat tieteenteon olevan vain jotain, joka tapahtuu jossain kaukana tutkijoiden norsunluutorneissa. Toivon, että näitä ihmisiä on jokaisen vapaaehtoisvuoroni jälkeen muutama vähemmän.
Kiinnostavin näyttely tai kohde?
Fysiikan opiskelijana tietysti Heureka klassikot ja erityisesti sen brakistokroni-kohde. Se on elegantti demonstraatio siitä, että matematiikkaa voidaan käyttää fysikaalisen maailman käyttäytymisen ymmärtämiseen.
Jokin erikoinen/mieleen jäänyt/hauska tapahtuma Heurekan kävijöiden kanssa?
Ikimuistoisin Heureka-hetkeni: aloin selittämään Foucault’n heilurin toimintaperiaatetta kiinnostuneen näköiselle nuorelle parille. Pian he kuitenkin keskeyttivät minut ja sanoivat, että he tietävät, koska selitin kohteen heille jo. Hämmästyneenä kysyin, että eivätkö he vasta tulleet sisään; missä välissä olen heitä ehtinyt opastaa? He vastasivat, että vuosi sitten, kun he olivat siellä edellisen kerran.
Tiedekeskus Heurekan pääinnoittaja Pia Mäkelä kertoo vapaaehtoistoiminnasta:
- Heurekan vapaaehtoistoiminta on ollut käynnissä vuodesta 1998 ja toiminnassa on mukana vuosittain n. 60 henkilöä.
- Vapaaehtoiset toimivat Heurekan näyttelyissä kävijöiden parissa, opastaen ja auttaen näyttelykohteissa.
- Vapaaehtoisilta edellytetään sosiaalisia taitoja sekä kiinnostusta tieteisiin.
- Heidät perehdytetään tehtävään ja he tekevät vapaaehtoisvuoroja itse valitseminaan päivinä pari kertaa kuussa.
- Toimintaan on mahdollista hakea mukaan pitkin vuotta.
Lisätietoja: http://www.heureka.fi tai pääinnoittaja Pia Mäkelältä puh. 040-901 5224
Teksti: Vesa Vattulainen
Kirjoittaja on ollut Tiedekeskus Heurekan vapaaehtoisena vuodesta 2011 alkaen.