Puhelin soi kello 20.30 tiistai-iltana. Puhelimessa on hätääntynyt äiti, jonka perhe ei ole syönyt lämmintä ruokaa päiviin. Seuraavat lapsilisät ovat tulossa vasta parin viikon päästä ja nekin täytyy käyttää laskuihin. Onneksi puhelimen toisessa päässä on Apuna ry Avustus -Facebook-ryhmän ylläpitäjä Heidi Jaari, joka hyppää saman tien autoonsa, käy kaupassa ja vie elintärkeän ruoka-avun perheen kotiovelle.

Vuonna 2014 Jaari kävi läpi lastensa pieneksi jääneitä vaatteita. Kirpputorien ja myymisen sijaan hän halusi lahjoittaa vaatteet niitä tarvitseville vähävaraisille perheille. Hän etsi sopivaa ryhmää Facebookissa ja törmäsikin pian Tanja Matthewsin kaksi viikkoa aiemmin perustamaan Apuna vähävaraisille pääkaupunkiseudulla -ryhmään. Naiset ystävystyivät ja Jaari lähti ryhmän toimintaan mukaan. Ryhmä saavutti nopeasti valtavan suosion ja jäsenmäärä nousi tuhansiin. Vuonna 2016 perustettiin nykyinen Apuna ry -järjestö, jonka hallituksen puheenjohtajana Jaari toimii. Mukaan on lähtenyt myös kolmas ahkera ylläpitäjä, Merja Rantasalmi. Järjestön ylläpitämässä Apuna ry Avustus -Facebook-ryhmässä on jo yli 5300 jäsentä – sekä vapaaehtoisia auttajia että avuntarvitsijoita.

‒ Autamme ihmisiä pääkaupunkiseudulla. Olemme saaneet yhteydenottoja mm. Turusta, koska toimintaamme haluttaisiin laajentaa. Koko ryhmän tarkoitus oli luoda suojaverkko vähävaraisille ja tuoda esiin heidän huono asemansa. Toivoimme, että yhteiskunta ja päättäjät puuttuisivat tilanteeseen. On surullista, että avuntarpeen vähentymisen sijaan apuamme tarvitaan yhä enemmän, kertoo Jaari.

Valtion tuet eivät aina riitä arjesta selviytymiseen

Tuloerojen kasvu ja köyhyyden lisääntyminen ovat ajaneet monet perheet epätoivoiseen tilanteeseen. Valtion tuilla ei aina pärjää, etenkin jos perheessä on erityisruokavalioita, sairauksia, mielenterveysongelmia tai muita vastaavia haasteita. Aktiivimalli on leikannut ennestäänkin vähäistä tuloa monelta työhön kykenemättömältä työttömältä – esimerkiksi heiltä, jotka ovat käyttäneet kaikki sairauspäivärahansa sekä heiltä, joille TE-toimistolla ei ole tarjota palveluja. Jaari antaa räikeän esimerkin yhteiskunnan tuen puutteesta:

‒ Eräs sosiaalitoimistosta ruoka-apua hakenut henkilö ohjeistettiin olemaan yhteydessä Apuna ry:hyn! ”Sossu” nosti kädet ilmaan ja ohjasi avunhakijan parin yksityishenkilön ylläpitämään avustusjärjestöön. Eli valtiolle kuuluvan perustarpeet kattavan sosiaaliavustuksen järjestäminen sysättiin kolmen aktiivisen vapaaehtoisen ylläpitämälle vapaaehtois- ja avustusjärjestölle.

Apuna ry Avustus -sivuilla on jatkuvasti 200‒300 perhettä, joita autetaan aktiivisesti. Perheet kertovat tilanteestaan – tuloistaan, menoistaan ja tarpeistaan – ylläpidolle. Heille annetaan perhenumero ja ilmoitus laitetaan ryhmän Facebook-sivuille. Perhenumeroita on tähän mennessä jaettu noin 390 ja jokainen ilmoitus on aktiivinen muutaman kuukauden ajan. Lahjoittajat ja auttajat voivat vapaasti valita perheet, joita haluavat auttaa. Apu voi olla ruokakassi, lahjakortti, käytettyjä vaatteita, hygieniatuotteita, leffalippuja, Linnanmäen rannekkeita tms.

Apuna ry:n toiminnassa yksityisyys on tärkeää. Apua pyytävien nimi- ja yhteystiedot ovat vain ylläpitäjien tiedossa. Perhenumeroidun ilmoituksen julkisessa kommenttikentässä yksityisviestillä toimitettujen yhteystietojen pyytäminen sitouttaa auttajan toimittamaan avun perille; turhaan yhteystietoja pyytävät poistetaan ryhmästä. Aktiivisia vakiauttajia ryhmässä on noin 50‒100, yksittäisten ja satunnaisten auttajien määrä on suurempi.

Apuna ry:n toimintaan kuuluu olennaisesti apua tarvitsevien ja vapaaehtoisten lahjoittajien yhteen tuominen. Sen lisäksi järjestö sai marraskuussa 2017 rahankeräysluvan, jonka avulla kerätään lahjoituksia ruokaostoksiin, vaateapuun, ruokalahjakortteihin, lasten harrastustoimintaan ja kesälomatapahtumiin sekä avustustapahtumien kuluihin. Auttaja voi lahjoitusta tehdessään lisätä viestikenttään avustuksen kohteen, ja kaikki rahat käytetään tähän tarkoitukseen; esimerkiksi tietyn perheen tai toiminnan avustamiseen. Avun perille toimittamista auttaa internetin kauppakassi-palvelu: enää vapaaehtoisten ei tarvitse lähteä itse toimittamaan ruokaa kaupungin toiselle puolelle, vaan avun perillepääsyn voi taata saman päivän sisällä, vaikka ulkomailta.

Myös monet yritykset ovat lähteneet mukaan Apuna ry:n toimintaan. Suuri osa yrityslahjoituksista saadaan olemassa olevien kontaktien ja suorien pyyntöjen kautta. Esimerkiksi Vaasan Oy on lahjoittanut suuria määriä uutuusleipiä ja KiiltoClean Oy siivoustarvikkeita vähävaraisille jaettavaksi. Ihmisten avuntarpeen lisääntyessä yritysten tuki on järjestölle todella tärkeää.

 

 

”Auttaminen on kansalaisvelvollisuus”

Jaarilla on niin paljon tietoa ihmisten avuntarpeista, ettei hän omien sanojensa mukaan pystyisi nukkumaan tai elämään itsensä kanssa, jos ei tekisi jotain auttaakseen.

‒ Jos joku tarvitsee apua, sen antaminen on kansalaisvelvollisuus. Toiminnassa jaksamista auttaa myös se helpotuksen tunne, kun tietää, että köyhällä perheellä on ruokaa seuraavaksi viikoksi. Maailman ihaninta oli se, että pitkään autettavana ollut perhe pääsi jaloilleen ja heistä tuli yksi aktiivisista auttajistamme, hän toteaa.

Apuna ry:n nettisivut ovat Jaarin mukaan työn alla, mutta auttamisesta kiinnostuneet löytävät kaiken tarvittavan tiedon järjestön ja ryhmän Facebook-sivuilta. Sekä yksityishenkilöt että yritykset voivat päättää auttaa yhtä tai useampaa perhettä tai toimintaa kokonaisuudessaan. Ryhmän Facebook-sivuilla voi lahjoittaa myös vaatteita, tavaroita, tapahtumalippuja tms. niitä tarvitseville. Rahalahjoitusta tehdessä voi aina valita lahjoituksen kohteen – siitä saa tarvittaessa myös kuitin, valokuvan tai muun tositteen. Yrityksiä kannustetaan lahjoittamaan esimerkiksi ylijäämäruokaa, tapahtumalippuja, tuotteita, tapahtumatiloja tai some-näkyvyyttä.

On kylmä tammikuinen keskiviikkoaamu. Yksinhuoltaja lapsineen herää viileään pimeyteen. Jääkaapin valo ei syty ja pakastimessa oleva ruoka uhkaa sulaa. Sähköt on laitettu poikki maksamattoman laskun takia. Edellisessä kuussa sähkölaskuun tarkoitetut rahat menivät pienen lapsen sairastaessa lääkkeisiin ja sairaalareissuun. Kovilla pakkasilla ei kauan pärjää ilman sähköä, joten viimeisenä oljenkortena yksinhuoltaja ottaa yhteyttä Apuna ry Avustus -ryhmään. Vielä saman päivän aikana vapaaehtoinen yksityishenkilö hoitaa maksamattoman sähkölaskun ja tuo toivoa taas yhden vähävaraisen arkeen.

Teksti: Satu Puolitaival