Ilmastonmuutos aktivoi juuri nyt suuren joukon ihmisiä toimimaan: vapaaehtoisten järjestämät ilmastomarssit ja koululaisten ilmastolakot näyttävät, kuinka akuutti tämä aihe on myös Suomessa. Myös vaalikeskustelut ja media pitävät aihetta vahvasti esillä. Syystäkin. Maapallon lämpötila on nousemassa vaarallista vauhtia ja nopeita toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi on tehtävä kaikilla sektoreilla – myös järjestöissä. Suomessa on yli 100 000 rekisteröityä yhdistystä ja sillä on väliä, miten me toimimme. Me Kansalaisareenassa päätimme ryhtyä hiilifiksuksi järjestöksi ja selvittää uuden laskurin avulla, millaisia päästöjä toiminnastamme syntyy. Kutsumme nyt kaikki muutkin järjestöt mukaan – yhdessä saamme paljon aikaan!

Uusi laskuri auttaa selvittämään järjestöjen hiilijalanjälkeä

Helsingin yliopisto ja Sitra julkaisivat vuoden 2018 marraskuussa tiettävästi maailman ensimmäisen järjestöille räätälöidyn hiilijalanjälkilaskurin. Nyt kehitetty laskuri auttaa järjestöjä todentamaan omia päästöjään ja tukee päästöjen vähentämistä. Päästöjä on helpompi vähentää, kun ensin on selkeä kuva siitä, paljonko niitä tällä hetkellä syntyy. Laskurin kehittäjät kutsuvat järjestöt mukaan ilmastotalkoisiin ja ryhtymään hiilifiksuiksi järjestöiksi.

Aikaisemmin vastaavia laskureita on kehitetty lähinnä yrityksille ja yksityishenkilöiden käyttöön, mutta ilmastonmuutoksen torjuntaan tarvitaan yhteiskunnan kaikkien eri toimijoiden panosta. Suomessa on yli 100 000 rekisteröityä yhdistystä ja niissä toimii miljoonia suomalaisia. Kuitenkin vain harvat järjestöt ovat laskeneet oman toimintansa ilmastovaikutuksia tai pohtineet toimintaansa suhteessa kasvihuonekaasupäästöihin. Järjestöillä on kuitenkin suuri muutosvoima yhteiskunnassa ja ne voisivat ottaa nykyistä merkittävämmän roolin ilmastokysymyksissä. Järjestöt ovat monessa asiassa edelläkävijöitä – mikseivät siis tässäkin.

Kansalaisareena laski oman hiilijalanjälkensä – näin se sujui

Kansalaisareena päätti tarttua upouuden laskurin tarjoamaan mahdollisuuteen ja selvitti vuoden 2018 hiilijalanjälkensä. Kymmenkunta työntekijän työyhteisömme oli helppo motivoida mukaan. Laskurin käyttäminen oli yksinkertaista. Suurempi työ oli etsiä tiedot, joita laskentaan tarvitaan. Montako kokousta järjestimme, minkä kokoisissa tiloissa ja mitä niissä olikaan tarjolla? Montako työmatkaa tein ja millä välineellä ne kuljin? Samalla kävimme keskustelua siitä, mitä toimintoja otamme mukaan ja mitä rajataan ulkopuolelle: kuuluvatko järjestämiimme tapahtumiin osallistuneiden matkoista syntyvät päästöt meidän hiilijalanjälkeemme? Vaikka kuuluisivatkin, onko meidän kohtuullisella vaivalla mahdollista saada tarvittavia tietoja?

Päädyimme jakaantumaan työpareihin ja -ryhmiin, joista jokainen sai oman vastuualueen, kuten toimistotilan kulutus, painotuotteet ja järjestetyt tapahtumat. Opimme paljon selvittäessämme tietoja, mutta jälkikäteen ajatellen työnjako olisi kannattanut ennemmin tehdä sen perusteella, kenellä on helpoin pääsy mihinkin tietoon. Ensimmäinen laskentakerta oli varmasti haastavin, seuraava kerta sujunee ripeämmin. Tietolähteet ja laskentaperusteet kannattaa ehdottomasti merkitä ylös, että seuraavan vuoden jalanjälki on vertailukelpoinen ensimmäisen kanssa. Helpotamme omaa työtämme nyt merkitsemällä asioita ylös pitkin vuotta, esimerkiksi kuljetut kilometrit ja kulkuvälineet merkitään ylös työajanseurantaan.

Jo laskentaprosessi oli usealle meistä silmiä avaava. Kahvin ja teen kulutusta laskenut työntekijä päätyi lopettamaan itse kahvin juomisen huomattuaan, että teen hiilijalanjälki on noin puolet kahvia pienempi. Vielä enemmän aktivoi lopullisten tulosten näkeminen ja niiden perusteella on helppo suunnata huomio asioihin, joihin pystymme vaikuttamaan ja joilla on merkitystä.

Kansalaisareenan hiilijalanjälki – laskennan tulokset

Kansalaisareenan hiilijalanjälki vuonna 2018 oli 9316 kg CO2ekv.

Suurin hiilijalanjälki Kansalaisareenan toiminnassa syntyi matkustamisesta, yli 3200 kg CO2ekv. Laskenta paljasti myös sen, että matkustamisen päästöistä 62 % tuli vain muutamasta lentomatkasta – kotimaan lentoja emme tee jatkossa lainkaan, ulkomaan lentojakin hyvin harkiten. Paikallisliikenteessä suosimme joukkoliikennettä, kuten tähänkin asti.

Toiseksi suurimman osuuden toi energia, johon kuuluvat sähkönkulutus, toimiston ulkopuolisten palvelinten käyttämä energia ja lämmitys. Käytämme vihreää sähköä, joka on päästötöntä ja palvelintilan tarjoaja hyvittää niistä syntyvät päästöt. Kansalaisareenan käyttämän energian hiilijalanjälki (2675 kg CO2ekv) muodostuu kokonaan kaukolämmöstä. Tänä vuonna selvitämme mahdollisuudet siirtyä päästöttömään kaukolämpöön, joka ainakin Helsingissä on mahdollista.

Palveluiden ja tapahtumien päästöistä (2236 kg CO2ekv) 80 % muodostui tapahtumien tarjoiluista. Esimerkiksi yhdessä tapahtumassa jaoimme 500 makkaraa. Tämä muodosti noin kolmasosan kaikista ruokatarjoiluista aiheutuneista päästöistä. Jatkossa tarjoamme tilaisuuksissa ainoastaan vähäpäästöistä vegaaniruokaa.

Julkaisemme hiilijalanjälkemme vuosittain tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yhteydessä. Lupaamme, että tänä vuonna se tulee olemaan edellistä pienempi.

Teksti: Sini Hirvonen ja Aino Kostiainen