Eduskuntavaaleihin on aikaa alle kaksi kuukautta. Puolueet ja ehdokkaat tekevät jo intensiivisesti vaalikampanjaa. Suurimmaksi osaksi vapaaehtoisvoimin. Suomessa kaikki puolueet pitävät avointa ja toimivaa kansalaisyhteiskuntaa yhtenä demokratian perusedellytyksenä. Hyvä näin.
Suomalaisista noin puolet on tehnyt vapaaehtoistyötä viimeisen vuoden aikana ja 42 prosenttia viimeisen neljän viikon aikana. Keskimäärin vapaaehtoistyötä tehdään noin 15 tuntia kuukaudessa. Naiset ja nuoret tekevät eniten tuntimääräisesti. Ikäihmisten ja miesten tekemä vapaaehtoistyön määrä on vähentynyt verrattuna vuoteen 2015. Tämä käy ilmi Kansalaisareenan, Kirkkohallituksen ja Opintokeskus Siviksen keväällä 2018 Taloustutkimuksella teettämästä selvityksessä, jossa haastateltiin kotikäynnein 1000:tta yli 15-vuotiasta suomalaista.
Vapaaehtoistoiminta on tärkeää, koska se lisää ihmisten ja koko yhteiskunnan hyvinvointia ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kasvattaa keskinäistä luottamusta. Voidaan myös laskea, että vapaaehtoistoiminnan arvo taloudellisesti on Suomessa noin 2,5 miljardia euroa.
Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomen tilanne on hyvä. Vain neljä prosenttia maailman ihmisistä asuu maissa, joissa kansalaisyhteiskunnan tilan katsotaan olevan avoin. Suomi on yksi näistä maista. (Civicus 2017). Tämä ei tarkoita sitä, etteikö täälläkin olisi uhkakuvia. Kansalaisjärjestöjen rahoitukselle asetetaan jatkuvasti uusia vaatimuksia. Rahoitus on hankeperustaista, jossa rahoittaja määrittelee toiminnan. Hyvinvointiyhteiskunnan palvelut uhataan ulkoistaa kolmannelle sektorille. Kokoontumislakia muuttamalla jotkut tahot haluavat kaventaa kansalaisten perusoikeuksia. Tämä kaikki uhkaa kansalaisyhteiskunnan autonomisuutta.
Kun vaaleja tehdään vapaaehtoisvoimin, olisi tulevissa vaaleissa tärkeää keskustella siitä, mihin suuntaan suomalaista kansalaisyhteiskuntaa ja vapaaehtoistoiminnan kenttää halutaan kehittää.
Kansalaisareenassa on tunnistettu monia vapaaehtoistoimintaan vaikuttavia isoja kehityskulkuja. Näitä ovat esimerkiksi merkityksellisyyden kaipuu ja sen etsintä, väestöryhmien välinen eriarvoistuminen, demokratian muutos ja osallistumistapojen monipuolistuminen, väestörakenteen muutos, monikulttuurisuus ja kaupungistuminen, ilmastonmuutoksen, luonnonvarojen käytön ja ympäristökysymysten tuomat haasteet, talouden, elinkeinoelämän ja työn muutos sekä teknologinen kehitys ja digitalisaatio.
Tulevaisuuden vapaaehtoistoiminnassa rajapinnat yksityisen, julkisen, kolmannen ja neljännen sektorin välillä hämärtyvät. Kunnissa ja julkisella sektorilla tehdään yhä enemmän vapaaehtoistyötä. Yritykset toteuttavat yhteiskuntavastuuta esimerkiksi antamalla työntekijöiden tehdä työajalla vapaaehtoistoimintaa ja hankkia näin uutta osaamista ja merkitystä työhönsä. Toisaalta myös yrityksissä halutaan tehdä vapaaehtoistyötä. Tästä esimerkkinä, vaikka festivaali- ja tapahtumavapaaehtoisuus. Yhteistyötä voidaan tehdä laajalla rintamalla ja yllättävillä kokoonpanoilla. Pop up -toiminta on pop ja ihmisten itseorganisoituminen muuttaa monia perinteisiä toimintatapoja. Yhä suurempi osa tehdystä vapaaehtoistyötä on jo nyt lyhytaikaista, järjestöihin tai organisaatioihin sitoutumatonta tai pelkästään verkossa tapahtuvaa.
Kansalaistoiminnassa ihmiset kiinnittyvät enemmän merkityksiin ja ilmiöihin kuin organisaatioihin. Toimintaa leimaa hetkellisyys, epämuodolliset verkostot ja ihmisten itseorganisoituminen. Perinteisten suunnittelu- ja organisointimenetelmien rinnalle on tullut näin kokeileva ja ketterä kehittäminen.
Kansalaisareena esittää tulevaan hallitusohjelmaan seuraavia kirjauksia:
– Päivitetään demokratiapoliittinen selonteko tavoitteena edistää vapaaehtoistoimintaa
– Sisällytetään vapaaehtoistyö työttömyysturvan aktiivimalliin
– Lisätään vapaaehtoistoiminnassa hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustaminen koulutuksessa
Lisäksi Kansalaisareena pitää tärkeänä, että vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä ja turvataan järjestöjen toiminnan autonomisuus. Myös vapaaehtoistoimintaan liittyviä verotuskäytänteitä tulisi sujuvoittaa ja yhdenmukaistaa. Kansalaisareenan mielestä vapaaehtoisuuden verovapauden tulisi koskea kaikkea vapaaehtoistoimintaa. Lisäksi kansalaisjärjestöjen elinvoimaa tulisi tukea uudistamalla avustusjärjestelmä ja keventämällä tarpeetonta sääntelyä.
Kansalaisareena ja Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä järjestävät keskiviikkona 27.2. klo 14–15.30 Eduskunnan Kansalaisinfossa tilaisuuden otsikolla ”Arvorulettia goes eduskunta #2: Vaikuttamista vapaaehtoistoimintaan”. Tilaisuudessa kysytään eduskuntaryhmien kansanedustajilta: Miten vapaaehtoistyö näkyy tulevissa vaaleissa ja hallitusohjelmassa? Päivitetäänkö demokratiapoliittinen selonteko tavoitteena edistää vapaaehtoistoimintaa? Sisällytetäänkö vapaaehtoistyö työttömyysturvan aktiivimalliin? Lisätäänkö vapaaehtoistoiminnassa hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustaminen koulutuksessa?
Tervetuloa mukaan!
Leo Stranius
Kansalaisareenan toiminnanjohtaja