Kirjoittaja Leo Stranius toimi Kansalaisareenan toiminnanjohtajana vuosina 2017–2019. Blogi on osa Kansalaisareenan 30-vuotisjuhlavuonna julkaistavaa blogisarjaa.
Kun aloitin Kansalaisareenan toiminnanjohtajana syksyllä 2017, kuvittelin tuntevani suomalaisen järjestökentän suhteellisen hyvin. Vähän tiesin. Kansalaisareenan myötä aukesi valtava uusi järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kirjo ja kokonainen uusi maailma.
Yksi ensimmäisiä työtehtäviäni oli kuitenkin uusien toimitilojen etsiminen ja muutto Kalliolaan. Kesti pitkään, että saimme käytyä läpi kaikki vuosikymmenten varrella kertyneet paperiarkistot. Täynnä papereita olevat vihreät muuttolaatikot olivat pitkään osa uuden toimistomme sisustusta. Samalla näiden vanhojen papereiden läpikäyminen antoi hyvän läpileikkauksen siitä, miten nopeasti Kansalaisareena oli kehittynyt uskottavaksi järjestöjen kattojärjestöksi.
Kansalaisareenan toiminnanjohtajana vastasin järjestön toiminnasta, taloudesta, varainhankinnasta, viestinnästä, vaikuttamistyöstä ja sidosryhmäyhteistyöstä sekä toiminnan strategisesta kehittämisestä ja hallituksen päätösten toimeenpanosta. En tietenkään enkä onneksi yksin. Yksin en nimittäin olisi selvinnyt. Sain johtaa noin 10 hengen innokasta toimistoa. Erityisesti mieleeni jäi ihmisten into kehittää ja kokeilla uusia työskentelytapoja. Kokeilemisen nälkä oli kova ja muutosvastarintaa ei ollut juuri lainkaan.
Kansalaisareena tarjosi mahtavan näkymän suomalaiseen järjestömaailmaan erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen sekä liikunta- ja kulttuurijärjestöjen osalta. Kansalaisareenassa veimme läpi järjestön strategiaprosessin ja uudistimme toimiston ja hallinnon työskentelytavat. Otimme myös käyttöön elämäntilanneystävällisen työpaikan mallin. Tuloksiakin tuli.
Kun aloitin työt Kansalaisareenassa, meillä oli yhteensä 59 jäsenjärjestöä. Kaksi vuotta myöhemmin niitä oli 117. Näissä jäsenjärjestöissä oli noin 1,2 miljoonaa jäsentä. Noina vuosina Kansalaisareenaan liittyi esimerkiksi sellaisia suuria järjestöjä tai liittoja kuin Olympiakomitea, Partio, Suomen luonnonsuojeluliitto, Fingo, Diabetesliitto ja JHL.
Myös Kansalaisareenan vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikkoverkoston toiminta laajeni merkittävästi. Kun aloitin, verkostoja oli 24. Syksyllä 2019 mukana oli jo yhteensä 33 ryhmää ja noin 750 vapaaehtoistoiminnan ammattilaista. Valikkoverkosto tukee koordinaattoreiden osaamisen kehittymistä, työssä jaksamista, alueellista yhteistyötä ja niiden kautta vapaaehtoistoiminnan laadun ja näkyvyyden parantamista.
Painoarvomme näkyi noina vuosina myös yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Valmistelimme kevään 2019 vaalien jälkeiseen aikaan omat hallitusohjelmatavoitteet ja ne kaikki löytyivät lopulta jossain muodossa hallitusohjelmasta. Teimme myös yhteistyötä yritysten kanssa. Tämän myötä koordinoimme esimerkiksi Climate Aid -hyväntekeväisyyskonsertin Musiikkitalossa. Noina vuosina OP ryhmä lahjoitti meille myös kehittämänsä Hiiop100.fi vapaaehtoistoiminnan välityspalvelun, joka myöhemmin integroitiin osaksi Vapaaehtoistyo.fi-palvelua.
Itselleni työ Kansalaisareenan palveluksessa oli erinomainen korkeakoulu suomalaiseen vapaaehtoistoimintaan ja vertaistukeen. Tiedämme varsin hyvin, että yksilön hyvinvointi muodostuu sosiaalisista suhteista, itsensä toteuttamisesta ja onnellisuudesta. Vapaaehtoistoiminta tarjoaa kaikkea tätä. Erityisesti se tarjoaa merkityksellistä tekemistä.
Oma ensimmäinen merkittävä vapaaehtoistyö oli aikanaan luottamustehtäväni Maan ystävät -järjestön puheenjohtajana. Tuolloin mietimme 2000-luvun ensimmäisinä vuosina aktiivisesti tekijöitä, jotka saavat ihmiset toimimaan yhteiskunnallisesti ja osallistumaan vapaaehtoistoimintaan. Listasimme silloin 10 hyvää syytä vapaaehtoistoimintaan. Nämä ovat kulkeneet mukanani vuosikymmeniä – myös Kansalaisareenan toiminnajohtajavuoteni.
10 hyvää syytä toimia vapaaehtoisesti:
-Saa mukavan harrastuksen
-Tapaa hyviä tyyppejä
-Saa työkokemusta
-Oppii ymmärtämään yhteiskuntaa
-Pääsee matkustamaan
-Voi löytää kumppanin
-Saa uusia ajatuksia
-Pääsee samanmielisten seuraan
-Tuntee olevansa tärkeä
-Voi parantaa maailmaa
Keksitkö itse lisää perusteluita tehdä vapaaehtoistoimintaa? Laita viestiä ja ole yhteydessä.
Paljon onnea 30-vuotias Kansalaisareena. Iso kiitos kaikille teille, joiden kanssa olen saanut edistää itselle niin rakasta vapaaehtoistoimintaa.
Leo Stranius
Kansalaisareenan toiminnanjohtaja 2017-2019
Lue myös Leon kirjoitus: Kaksi vuotta Kansalaisareenassa https://leostranius.fi/2019/09/kaksi-vuotta-kansalaisareenassa/