Vapaaehtoisuus ja vapaaehtoistoiminta
Vapaaehtoisuus on toimimista tärkeäksi koetun asian puolesta, maailman muuttamista, epäkohtiin puuttumista, halua tehdä hyvää lähellä tai kaukana ja paljon muuta. Vapaaehtoisena ihminen voi toimia tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin tai hyödyntää jotain erityisosaamistaan. Vapaaehtoistoiminta on palkatonta ja perustuu vapaaseen tahtoon ja valintaan. Jokainen valitsee itse, minkä asian eteen haluaa tehdä vapaaehtoistyötä.
Vapaaehtoistyötä voi tehdä kuka tahansa iästä, asuinpaikasta, sukupuolesta tai muista ominaisuuksista riippumatta omien kykyjensä, aikataulujensa ja voimavarojensa mukaan. Palveluissa vapaaehtoistoiminta ei korvaa ammattityötä, vaan vapaaehtoiset tuovat omannäköisensä lisän toimintaan. Vapaaehtoistoiminta on hyvin arvokasta yksilöille ja yhteiskunnalle. Ilman vapaaehtoistoimintaa ei synny sitä vahvaa yhteiskunnallista luottamusta ja sosiaalista pääomaa, joka on myös yhteiskunnan taloudellisen kehityksen perusta.
Vapaaehtoisuus on kaksisuuntainen prosessi eli vapaaehtoistoiminta hyödyttää sekä tekijäänsä että sen kohdetta. Vapaaehtoinen oppii uusia taitoja, kokee iloa, tutustuu uusiin ihmisiin, saa uusia kokemuksia ja parhaimmillaan voimaantuu vapaaehtoistyön myötä. Vapaaehtoistoiminnan avulla Suomessa muun muassa ehkäistään yksinäisyyttä ja syrjäytymistä, lisätään osallisuutta, edistetään taidetta ja kulttuuria, ylläpidetään urheiluseuratoimintaa, pidetään luonto ja ympäristö puhtaana ja monin tavoin edistetään ihmisten ja eläinten hyvinvointia.
VAPAAEHTOISTOIMINNAN PERIAATTEITA
- Oikeus tukeen ja ohjaukseen
- Palkattomuus
- Luottamuksellisuus
- Suvaitsevaisuus
- Puolueettomuus
- Autettavan ehdoilla toimiminen
Vertaistoiminta
Vertaistoiminta ja vertaistuki on tukea ihmiseltä ihmiselle tasa-arvoisessa vuorovaikutustilanteessa. Vertainen voi olla kuka tahansa – tärkeintä on halu kuunnella muita ja jakaa omia kokemuksiaan itsensä ja toisten hyväksi. Vertaistoiminnasta saa tukea erilaisiin elämäntilanteisiin ja kriiseihin joita ihmiset kohtaavat. Vertaistoiminta ei korvaa ammattilaisten tarjoamaa apua ja tukea.
VERTAISTOIMINNALLA TARKOITETAAN
- Vapaamuotoista tai järjestäytynyttä ihmisten keskinäistä apua ja tukea
- Toiminta perustuu yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja yhteisiin kiinnostuksen kohteisiin tai samankaltaisiin elämänkokemuksiin
- Toiminnassa on keskeistä vastavuoroisuus, tasavertaisuus, toisen ihmisen kunnioittaminen sekä luottamus
- Tavoitteena on usein elämäntilanteen selvitteleminen sekä omien voimavarojen ja omatoimisuuden edistäminen
VERTAISUUS, VERTAISTOIMINTA JA VERTAISTUKI
Vertainen on henkilö, joka haluaa kuunnella muita ja jakaa omia kokemuksiaan itsensä ja toisten hyväksi. Vertaistoiminta on toimintaa, jossa osallistujia yhdistää samankaltainen elämäntilanne, elämänvaihe tai elämänkokemukset. Jotta osallistujat voivat kokea vertaisuutta, on tärkeää, että kokemus omasta tilanteesta vastaa toisten kokemusta samankaltaisesta tilanteesta.
Vertaistuki on toisten auttamiseen ja tukemiseen tähtäävää toimintaa, jossa tavoitteena on tukea osallistujien hyvinvointia ja jaksamista. Vertaistukija on henkilö, joka toimii toisen henkilön tukena, kun on itse jo “selvinnyt” erityisestä elämäntilanteesta tai on pidemmällä sopeutumisessaan elämäntilanteeseensa. Vertaistukija käyttää omaa kokemustaan toisen hyväksi ja toimii luotettavana kuuntelijana. Useimmiten vertaistukija on koulutettu henkilö ja tukisuhde perustuu sopimukseen ja luottamuksellisuuteen.
Vertaisuudella ja vertaistoiminnalla tarkoitetaan vertaistuen lisäksi kaikkea vertaisten välillä tapahtuvaa toimintaa. Vertaisuutta voi kokea arjen satunnaisissa kohtaamisissa tai säännöllisissä kokoontumisissa esimerkiksi harrasteryhmän kesken. Vertaistoiminta voi olla spontaania tai organisoitua, tavoitteellista toimintaa. Vertaistoimintaa voi tapahtua kasvokkain, puhelimitse tai verkon välityksellä kahden kesken tai ryhmässä.