Blogisarjassa julkaistaan Humanistisen ammattikorkeakoulun avoimessa ammattikorkeakoulussa vapaaehtoistoiminnan johtamista opiskelevien tekstejä vapaaehtoisuudesta.
Työssäni vammaisjärjestössä vapaaehtoisuuden ja vertaistukitoiminnan parissa näen jatkuvasti vertaisuuden voiman ja mahdollisuudet. Vertaistuki on läsnä aina, kun kaksi samankaltaisen kokemuksen kokenutta kohtaavat eli olemme kaikki vertaisia jossain asiassa. Vertaisuuden ja kokemuksellisen tiedon rooli korostuu erilaisissa elämän kriiseissä esimerkiksi silloin, kun itse tai läheinen sairastuu, vammautuu tai kokee muun suuren elämänmuutoksen.
Vertaistuessa yhdistyy monta mielenterveyttä suojaavaa tekijää: sosiaalinen tuki, hyväksytyksi tulemisen tunne ja kuulluksi tuleminen (MIELI Suomen mielenterveys ry 2020). Samankaltaisen kokemuksen läpikäynyt vertainen ymmärtää, miltä tuntuu ja antaa toiveikkuutta siitä, että elämä jatkuu silloinkin, kun tuntuu toivottomalta.
Vertaistukihenkilö tai vertaisryhmä voivat tarjota turvallisen ympäristön omien tunteiden käsittelylle, ja hyväksytyksi sekä kuulluksi tuleminen auttaa löytämään uusia voimavaroja. Sosiaalinen tuki vaikuttaa myös myönteisesti terveyteen suojaten stressin vaikutuksilta ja helpottaen stressitilanteissa selviytymistä (Powers 1988, Moser 1994, Linden ym 1996, Stamnes 2000 viitattu lähteessä Koivula 2002, 23).
Vertainen kuuntelee, ymmärtää ja rohkaisee kokeilemaan. Hänen antamansa positiivinen roolimalli ja sosiaalinen tuki motivoivat myös hoitoon ja kuntoutukseen osallistumisessa. Vertaisen omat kokemukset ja henkilökohtaiset ominaisuudet ovat voimavaroja, joista voi ammentaa silloin, kun tarjoaa tukea toiselle samankaltaisen kokemuksen läpikäyneelle. Vertaisella on kokemustietoa siitä, mikä on auttanut ja vaikuttanut hänen omassa prosessissaan. Hän voi tarjota myös käytännön esimerkkejä ja vinkkejä arkeen sekä palvelu- sekä tukiviidakossa navigoimiseen.
Vertaistukitoiminnalla on positiivinen vaikutus niin vertaistukea tarjoavaan kuin tukea tarvitsevaan henkilöön. Se tarjoaa positiivisia kokemuksia, toiminnan iloa, omien vahvuuksien hyödyntämistä sekä mahdollisuuden tehdä hyvää ja kehittää omia taitojaan merkityksellisessä ympäristössä. Toiminnassa mukana oleminen auttaa vertaistoimijaa tunnistamaan ja sanoittamaan omaa osaamistaan sekä vahvuuksiaan, ja käyttämään niitä apuvälineenä toisen henkilön muutosprosessissa tukemisessa. Kokemukseni mukaan vertaistuen vastavuoroinen kokemus tervehdyttää ja voimaannuttaa myös vertaistukijaa auttamalla käsittelemään hänen omia esiin nousevia haastavia kokemuksiaan.
Erityisesti näin poikkeuksellisina aikoina voimme tarjota toinen toisillemme vertaisuutta, rinnalla kulkemista, kannustusta ja ymmärrystä. Tuodaan yhdessä toivonkipinöitä harmaisiin hetkiin!
Teksti: Maarika Halonen
Kirjoittaja opiskeli vapaaehtoistoiminnan johtamista Humakin avoimessa amk:ssa lukuvuonna 2020–2021.
Lähteet:
Mitä mielenterveys on? MIELI Suomen mielenterveys ry, viitattu 5.12.2020. https://mieli.fi/fi/mielenterveysseura/organisaatio-ja-toiminta/strategia/mitä-mielenterveys
Koivula Meeri. 2002. Ohitusleikkauspotilainen pelot, ahdistuneisuus ja sosiaalinen tuki. Akateeminen väitöskirja. Tampere. Tampereen yliopistopaino Oy Juvenes Print. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/67212/951-44-5377-8.pdf