Julkisen ja kolmannen sektorin kumppanuudella tulisi pyrkiä vaikuttamaan palveluiden saatavuuteen.
Lähes joka toinen suomalainen tekee vapaaehtoistyötä (Taloustutkimus 2021). Kun mukaan lasketaan ne, joiden hyväksi vapaaehtoistyötä tehdään, sen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on merkittävä. Hyvinvointivaikutuksiltaan vapaaehtoistoiminta on mittaamattoman arvokasta: se tuottaa osallisuutta ja merkityksellisyyttä, luo yhteisöllisyyttä ja sosiaalista pääomaa.
Vapaaehtoistoimintaa tarvitaan tulevaisuudessa myös hyvinvointialueillamme. Hyvinvointialueiden nyt rakentuessa on paras mahdollinen aika ottaa käyttöön alueen parhaita vapaaehtoistoimijoiden ja kuntien yhteistyökäytäntöjä. Vapaaehtoistoiminnan järjestäjien osaaminen tulisi hyödyntää, ja toiminta pitäisi kanavoida kiinteäksi osaksi alueellisia ja paikallisia palveluprosesseja ja toimintatapoja. Saumaton yhteistyö tuo lisäarvoa myös asiakkaalle, kun esimerkiksi vertaistukea on tarjolla koko palvelupolun ajan.
Julkisen ja kolmannen sektorin kumppanuudella tulisi pyrkiä vaikuttamaan myös palveluiden saatavuuteen. Alueellinen eriarvoistuminen on nähtävissä esimerkiksi palveluihin pääsyssä ja siinä, mitä palveluita on saatavilla. Syrjäseuduilla erityisesti nuorten ja yksinäisten syrjäytyminen on suuri ongelma, johon yhteistyöllä tulisi etsiä ratkaisuja.
Vapaaehtoistoiminnan resurssien turvaaminen kunnissa on jatkossakin tärkeää. Paikallisessa hyvinvointialueiden suunnittelussa – esimerkiksi järjestö- ja toimitila-avustuksia jaettaessa – on erityisesti huomioitava alueellinen tasapuolisuus. Hyvin resursoitu ja koordinoitu vapaaehtoistoiminta mahdollistaa vapaaehtoisten koulutuksen, ohjauksen, jaksamisen ja keskinäisen vertaistuen.
Tarja Jalli, hallituksen puheenjohtaja, Kansalaisareena ry
Anne Porthén, toiminnanjohtaja, Kansalaisareena ry