Yksi kertoo, että halusi mukaan, koska haluaa vaikuttaa oman koulun ilmapiiriin. Toinen sanoo vakavana, että on itse kokenut kiusaamista eikä halua, että ketään muu joutuisi koskaan kokemaan samaa. Kolmas avaa, että päätyi hakemaan tukioppilaaksi vähän vahingossa, koska kaveritkin hakivat. Neljäs kuiskaa, että jos saisi kavereita tätä kautta. Nuoret hakeutuvat vapaaehtoisesti mukaan koulun tukioppilastoimintaan. Siinä, missä yhtä motivoi muiden auttaminen, on toiselle muiden oppilaiden kanssa toimiminen tai vaikka pidettynä olemisen kokemukset tärkeitä. Kun tukioppilasvuosi on takana, harva katuu mukaan lähtemistään. Vuoden aikana hitsaudutaan yhteen, suunnitellaan ja järjestetään tapahtumia ja tempauksia, kannetaan huolta heikoimmista ja opitaan monenlaista – sekä itsestä että muista. Vapaaehtoistoiminta antaa nuorelle monipuoliset eväät tulevaan.
Ettei kukaan jäisi yksin
MLL:n tukioppilastoimintaa toteutetaan yli 80% suomalaisista kouluista. Alun perin päihdevalistuksena alkanut toiminta juhlii tänä vuonna 50-vuotista taivaltaan. Toiminnan ydintä on nuorten osallisuus, kouluhyvinvointi ja kiusaamisen ennaltaehkäisy. Ohjelma tarjoaa nuorisotyöllisen rakenteen yhteisölliseen tekemiseen. Ohjelma vahvistaa vertaistuen keinoin nuorten osallisuutta, rakentaa myönteistä kouluilmapiiriä sekä ennaltaehkäisee kiusaamisen lisäksi yksinäisyyttä. Toiminnalla edistetään kaveritaitoja ja ryhmässä toimimisen taitoja, harjoitellaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja, toisen huomioimista ja empatiaa. On arvokasta, että nuoret oppivat kantamaan vastuuta omasta yhteisöstään sekä aktiivista toimijuutta, joka opettaa nuorelle, että jokaisella on omalla toiminnallaan mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja tehdä hyvää.
Luodaan uskoa tulevaisuuteen
Nuoruus on tunnetusti myllerryksen aikaa, keikkumista lapsuuden ja aikuisuuden välissä. Keho ja mieli muuttuu, ja kaverit saattavat ympärillä vaihtua, kun mielenkiinnon kohteet muuttuvat. Tämän päivän nuori kasvaa ja kehittyy myös kovasti keikkuvassa ja muuttuvassa maailmassa. Koronapandemian jälkimainingit, sota ja sen uhkakuvat sekä ilmastokriisi saa tulevaisuuden näyttämään ankealta. Nuoret tarvitsevat nyt kipeästi tulevaisuususkoa ja luottoa siihen, että kaikki kääntyy parhain päin. Tällä viikolla vietetään kansallista nuorisotyön viikkoa. Tämän vuoden teema kiinnittää huomiota nuorisotyöhön koronan jälkeen. Epävakaata maailmantilaa ja ahdistusta vastaan taistellaan parhaiten varmistamalla, että nuoren arki on mahdollisimman hyvää, tavallista ja turvallista. Koulussa se tarkoittaa, että kouluun saa tulla juuri sellaisena kuin on, ja että kaikki otetaan mukaan.
Vertaissuhteilla on tärkeä merkitys kouluviihtyvyyteen
Korona nakersi kouluissa yhteisöllisyyttä, kun koulua käytiin etänä ja kouluun palatessa vältettiin ryhmien sekoittumista. Lisääntyneet koulupoissaolot ja yksinäisyyden lisääntyminen kertovat karua tarinaa siitä, että kouluun ei tulla pelkästään oppimisen vuoksi. Koulu näyttelee merkittävää osaa nuoren sosiaalisesta ympäristöstä. Oppilaiden väliset suhteet ja emotionaaliset siteet muihin oppilaisiin lisäävät merkittävästi kouluviihtyvyyttä ja sitä, että kouluun on kiva tulla. Nyt jos koskaan on elintärkeää varmistaa tukioppilastoiminnalle riittävät resurssit ja kannustaa nuoria kantamaan vastuuta oman yhteisön hyvinvoinnista. Miksi? Siksi, että jokainen yhteisö on juuri niin vahva kuin on sen heikoin yksilö.
Kirjoittaja Paula Aalto on Mannerheimin Lastensuojeluliiton kouluyhteistyön ja digitaalisen nuorisotyön päällikkö, jolle lasten ja nuorten hyvinvointi on sydämen asia.
Lähteet:
Tukioppilastoiminta – Mannerheimin Lastensuojeluliitto (mll.fi)
Yläkoulujen tukioppilastoimintaa tukioppilaiden kokemana, 2022. Selja Kumpumäki, Pro gradu -tutkielma. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/136664/Kumpum%C3%A4kiSelja.pdf
Tukioppilas Saga pehmentää hyppyä uuteen kouluun – Mannerheimin Lastensuojeluliitto (mll.fi)