MTV uutisoi viikonloppuna, että Kela uhkaa periä työttömältä henkilöltä etuuksia takaisin yli 25 000 euroa. Henkilö on lähettänyt työhakemuksia säädösten mukaisen määrän joka kuukausi ja hän on ollut koko ajan valmis ottamaan työpaikan vastaan. Tästä huolimatta Kelan mukaan etuja on ”maksettu perusteettomasti”. Syynä tähän on henkilön tekemä vapaaehtoistyö.
Ruoka-apua tarjoavassa Hyvä Arki ry -yhdistyksessä vapaaehtoisena toiminut työtön mies sai vuoden alussa tyrmistyttävät kirjeet Kelalta ja TE-toimistolta. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston työvoimapoliittisen lausunnon mukaan hänellä ei olisi ollut oikeutta työttömyysetuuteen, joka myönnettiin hänelle jo helmikuussa 2020. Syy tähän on se, että vapaaehtoistoiminta on jatkunut palkkatukityön päätyttyä samankaltaisilla tehtävillä.
Työttömiltä on kohtuutonta vaatia, että he jäisivät kotiin pyörittelemään peukaloitaan samalla, kun he hakevat palkkatöitä. Aivan jokaisella kansalaisella on oltava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin. Kansalaisvaikuttaminen ja vapaaehtoistoiminta ovat ihmisoikeuksia. Näiden perustavanlaatuisten toimintojen kieltäminen osalta kansalaisia uhkaa demokratian toteutumista ja voi rapauttaa luottamusta koko yhteiskuntaan.
Työttömien, vapaaehtoistyötä tekevien kyykyttäminen etuudet heiltä kokonaan kieltämällä tuottaa kärsimystä yksilöille. Se voi myös johtaa siihen, että yhteiskunnan kannalta elintärkeiden järjestöjen ja yhdistysten toiminta sakkaa.
Vuoden alussa julkaisusta Oikeusministeriön Vapaa! — Fri -hankkeen toimenpideraportista selviää, että työttömyysturvalain sääntely on käytännössä osoittautunut joidenkin järjestöjen ja kuntien toiminnassa keskeiseksi vapaaehtoistoimintaa haastavaksi tekijäksi. OM:n raportissa todetaan, että toiminnassa on tullut säännöllisesti vastaan tilanteita, joissa työttömät henkilöt eivät ole uskaltaneet tulla mukaan järjestön toimintaan, koska sen on pelätty vaikuttavan kielteisesti työttömyysetuuksiin. Käytännössä lain tulkinta riippuu TE-toimistoissa usein asian käsittelijästä, eikä yhteneväisiä tulkintaohjeita ole.
Työttömyysturvalain tulkinnalla on siis pelotevaikutus: kun vapaaehtoistoiminnan tarjoajat ja työtön itse eivät tiedä, voiko työttömän vapaaehtoistyö vaikuttaa hänen etuuksiinsa, pelataan välillä varman päälle eikä vapaaehtoistoimintaa aloiteta ollenkaan. Järjestöjen on vaikeaa tarjota vapaaehtoistoimintaa työttömille, mikäli vallitsee epäselvyyttä siinä, missä tilanteissa työttömyysturva voidaan katkaista vapaaehtoistoimintaan osallistumisen vuoksi.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että vapaaehtoistoimintaan osallistuminen ehkäisee passivoitumista ja syrjäytymistä, edistää mielenterveyttä ja ylläpitää toimintakykyä. Kaikki nämä asiat vaikuttavat positiivisesti myös henkilön kykyyn hakea ja vastaanottaa töitä. Siksikin työttömyysetuuksien kieltäminen vapaaehtoistoimintaan osallistuvilta työttömiltä on lyhytnäköistä.
Työttömyysturvalakia tulee selkeyttää ja kehittää suuntaan, jossa työttömiä ei rankaista heidän tekemästään vapaaehtoistyöstä. Muiden ihmisten auttamista ja aktiivista kansalaistoimintaa tulee aina tukea ja niihin tulee kannustaa.