Hanna Virtanen | Kansalaisareena | valikkoverkosto
Kuuntele juttu
Lue tiivistelmä
· Saavutettavuus ei ole vain erityisryhmien etu, vaan sen toteutuminen tekee elämästä helpompaa meille kaikille.
· Saavutettavuus ei ole vain oikeudenmukaisuusasia, vaan myös strateginen etu, joka lisää osallistumismahdollisuuksia, parantaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja avaa uusia mahdollisuuksia.
· Neuromoninaisuusviikolla (17.–23.3.2025) on hyvä hetki miettiä, miten yhteiskunta voisi olla avoimempi ja osallistavampi kaikille. On aika varmistaa, että kukaan ei jää ulkopuolelle.
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama
Saavutettavuus ei ole vain erityisryhmiä varten, vaan toteutuessaan se tekee elämästä helpompaa ihan jokaiselle meille. Kuinka usein olet yrittänyt tihrustaa minifontilla printattua pakkausselostetta, luovuttanut verkkolomakkeen täyttämisen, koska se ilmoittaa jatkuvasti puutteita täyttämissäsi tiedoissa tai ihmetellyt hankalasti hahmotettavan opasteen edessä, pitäisikö kääntyä oikealle vai vasemmalle?
Niinpä. Moni arkinen tilanne olisi sujuvampi, jos saavutettavuus otettaisiin vakavasti. Monelle saavutettavuus on elinehto, jota ilman elämä muuttuu kohtuuttoman vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi.
Tänään startannut neuromoninaisuusviikko on täydellinen hetki pysähtyä miettimään saavutettavuutta. Aihe koskee ja koskettaa paitsi kuulovammaisia tai näkörajoitteisia, myös meitä kaikkia, joilla on erilaisia tapoja hahmottaa ja käsitellä tietoa.
Mikä ihmeen neuromoninaisuus?
Neuromoninaisuus tarkoittaa sitä, että aivomme toimivat eri tavoin. Yksi hahmottaa maailmaa toisin kuin toinen – ei siis oudosti tai väärin, vaan erilailla. Ongelma ei ole erilaiset tavat ajatella, vaan se, että ympäristö olettaa meidän kaikkien ajattelevan samalla tavalla.
Hyväksynnän lisäksi eri neurotyypit tarvitsevat aktiivista esteiden poistamista. Neuromoninaisuuden kannalta saavutettavuudessa on kyse yhteiskunnallisesta muutoksesta, joka mahdollistaa osallistumisen kaikille – ei vain niille, jotka jo valmiiksi sopivat vallitsevaan normiin. Saavutettavuus viestinnässä, toiminnassa ja päätöksenteossa tarkoittaa sitä, että kukaan ei jää ulkopuolelle pelkästään siksi, että maailma on rakennettu toisenlaisille aivoille, toisenlaiselle tavalle hahmottaa maailmaa.
Jos haluamme, että myös neurovähemmistöt voivat osallistua täysipainoisesti yhteiskuntaan, tarvitaan enemmän kuin vain puhetta ja oletuksia – tarvitaan tekoja, rakenteellisia muutoksia ja ennen kaikkea halua kuunnella kaikkia niitä, joita asia koskee.
Saavutettavuus tuo lisää osallistujia, vaikuttavuutta ja näkyvyyttä
Saavutettavuus ei ole vain eettinen velvollisuus – se on keino tavoittaa laajempi yleisö, lisätä osallistumismahdollisuuksia ja vahvistaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Lisäksi saavutettavuus parantaa myös sisällön löydettävyyttä hakukoneissa. Hakukoneet, kuten Google, suosivat selkeästi jäsenneltyä, ymmärrettävää ja helposti navigoitavaa sisältöä. Saavutettava sisältö nousee siis korkeammalle hakutuloksissa, jolloin enemmän ihmisiä löytää viestisi, sivustosi tai toimintasi.
Saavutettavuus on tulevaisuuden kilpailuvaltti
Sitran megatrendien mukaan osallisuus, demokratia ja yhdenvertaisuus ovat keskeisiä tulevaisuuden menestyksen mittareita. Ne toimijat – oli kyseessä sitten oppilaitos, työnantaja, järjestö tai yritys – jotka ottavat saavutettavuuden huomioon, ovat vahvemmilla tulevaisuudessa.
Saavutettavuus ei ole pelkästään oikeudenmukaisuuden kysymys, vaan se on strateginen etu, joka tuo mukanaan laajemman asiakaskunnan, monimuotoisemman työyhteisön ja sitoutuneempia osallistujia. Kun viestintä, palvelut ja toiminta on saavutettavaa, enemmän ihmisiä voi osallistua, vaikuttaa ja tulla mukaan – ja kukapa meistä ei haluaisi enemmän näkyvyyttä, osallistujia, asiakkaita, vapaaehtoisia ja ammattitaitoista työvoimaa?
Suomessa liian moni jää ulkopuolelle ilman saavutettavuutta
- Yli 1,2 miljoonalla suomalaisella on jokin vamma tai pitkäaikaissairaus
- Yli 500 000 tarvitsee selkokieltä osallistuakseen viestintään ja päätöksentekoon
- Vähintään 20–25 % väestöstä hyötyisi selkeästä kielestä ja saavutettavista toimintamalleista
- Ikääntyvät ihmiset ja neurovähemmistöt voivat kohdata haasteita osallistumisessa, jos toimintamallit ja viestintä eivät ole saavutettavia
Verkkosisältöjen saavutettavuus on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on, että myös esimerkiksi vapaaehtoistoiminta on aidosti avointa kaikille. Kun saavutettavuus otetaan huomioon, tulevaisuuden työmarkkinoilla, koulutuksessa ja kansalaistoiminnassa pärjäävät ne, jotka varmistavat, ettei kukaan jää ulkopuolelle.
Saavutettavan vapaaehtoistoiminnan valikkoryhmä – osallistumisen mahdollisuuksia kaikille
Koordinoimamme valikkoverkosto on valtakunnallinen vapaaehtoistoiminnan verkosto, joka kokoaa yhteen järjestöjä, seurakuntia, kuntia ja muita toimijoita. Verkoston muodostavat valikkoryhmät, jotka tarjoavat vertaistukea, koulutuksia ja yhteistyömahdollisuuksia vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen.
Yksi valtakunnallisista teemaryhmistämme on Saavutettavan vapaaehtoistoiminnan valikkoryhmä. Ryhmä kokoaa yhteen toimijoita eri organisaatioista, jotka kehittävät vapaaehtoistoiminnasta aidosti avointa ja yhdenvertaista kaikille.
Saavutettavan vapaaehtoistoiminnan periaatteita
- Tehtävät muotoillaan yksilöllisten vahvuuksien ja tarpeiden pohjalta, jotta jokainen voi löytää itselleen sopivan tavan osallistua.
- Viestintä tehdään saavutettavaksi – selkeä kieli, monikanavainen tiedotus ja ymmärrettävät ohjeet takaavat, ettei kukaan jää ulkopuolelle tiedon puutteen vuoksi.
- Osallistumisen esteitä tunnistetaan ja puretaan aktiivisesti, jotta mahdollisimman moni voi olla mukana ilman ylimääräisiä haasteita.
Haastamme sinut lisäämään saavutettavuutta kaikkien meidän eduksi. Nappaa alta talteen viisi vinkkiä, joista aloittaa!

Viisi vinkkiä saavutettavuuden lisäämiseksi
1. Ole selkeä – vältä turhaa kapulakieltä, erikoistermejä ja vaikeita rakenteita
2. Jäsentele – aikataulut, ohjeet, otsikot, listat ja taulukot tuovat selkeyttä, kun taas pitkä yhtenäinen tekstiseinä tappaa kiinnostuksen ja vaikeuttaa tiedon löytämistä
3. Tekstitä ja kuvailutulkkaa – auttaa niin kuulovammaisia kuin niitä, jotka katsovat videoita mieluiten ilman ääntä
4. Testaa ja pyydä palautetta – käytä saavutettavuustyökaluja ja kysy käyttäjiltä kokemuksia
5. Kysy, älä oleta – ihmiset hahmottavat, kommunikoivat ja osallistuvat eri tavoin, mikä rikastuttaa yhteisöämme. Kysymällä saa tietää, mitä tarvitaan, jotta jokainen voi olla mukana ja tuoda omat vahvuutensa osaksi yhteistä tekemistä.
Oikein hyvää neuromoninaisuusviikkoa – erilaiset ajattelutavat lisäävät näkökulmia ja rikastuttavat elämää monella tapaa!
Kirjoittaja on Kansalaisareenan valikkoverkoston oikeusmuotoilua opiskeleva aluetoiminnan päällikkö, joka arvostaa selkeyttä ja rutiineja, mutta myös kyllästyy niihin helposti
Neuromoninaisuusviikkoa juhlistetaan 17.–23.3.2025. Kansainvälinen teemaviikko lisää ymmärrystä ja haastaa neuromoninaisuuteen liittyviä ennakkoluuloja. Lue lisää neuromoninaisuusviikosta englanniksi täältä: Neurodiversity Celebration Week.
Täältä löydät tietoa valikkoverkoston toiminnasta ja Saavutettavan vapaaehtoistoiminnan valikkoryhmästä: valikkoverkoston toiminta. Lämpimästi tervetuloa mukaan toimintaan!
Lähteet
Saavutettavuusvaatimukset.fi – sivusto tarjoaa kattavan tiedon kansallisista saavutettavuusvaatimuksista, erityisesti verkkopalvelujen ja digitaalisten sisältöjen saavutettavuusstandardeista.
Sitra: Megatrendit – Sitra esittelee tulevaisuutta muokkaavat megatrendit, miten nämä trendit vaikuttavat yhteiskunnan ja talouden kehitykseen sekä miksi myös saavutettavuus on tärkeä osa tulevaisuuden menestystä.
Selkokeskus.fi – Selkokeskus tarjoaa runsaasti tietoa selkokielen käytöstä ja tarpeesta.