Ulkoilua, kahvittelua, naurunremahduksia, jaettuja iloja ja yhteisiä kokemuksia. Pieniltä tuntuvilla hetkillä voi olla yllättävän suuri merkitys ikääntyneen arjessa. Vapaaehtoistoiminta voi vahvistaa ikääntyneiden hyvinvointia, elämänlaatua ja yhteisöllisyyttä tarjoamalla merkityksellistä tekemistä ja yhdessäoloa.
Vapaaehtoisen kanssa vietetty aika voi tuoda arkeen kaivattua seuraa, keskusteluja ja mahdollisuuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Mutta mitä nämä kohtaamiset merkitsevät ikääntyneille itselleen? Millaisia kokemuksia ja tunteita yhteiset hetket herättävät, ja millaisen jäljen ne jättävät arkeen?
Miksi aihe on tärkeä?
Yksinäisyys koskettaa monia ikääntyneitä. THL:n Terve Suomi 2023 -ilmiöraportin mukaan 75 vuotta täyttäneistä naisista 13 % ja miehistä 10 % koki yksinäisyyttä, ja noin joka kymmenes koki osallisuutensa heikoksi (Castaneda & Kuusio & Leemann & Mailander 2023).
Elämänmuutokset, kuten eläkkeelle jääminen, sairastuminen tai läheisen menettäminen, voivat lisätä yksinäisyyttä (Mielenterveystalo.fi). Myös ikääntymisen ja sairauksien myötä heikentynyt toimintakyky voi rajoittaa kodin ulkopuolella liikkumista tai estää sen kokonaan, mikä voi entisestään lisätä yksinäisyyden kokemusta. (THL 2023.) Yksinäisyydessä kyse ei kuitenkaan ole vain ihmissuhteiden vähyydestä, vaan myös mahdollisuuksista osallistua ja kokea kuuluvansa yhteisöön (Tiilikainen 2016: 4). Yksinäisyys ja sosiaalinen eristäytyneisyys ovat lisäksi yhteydessä kohonneeseen kuolleisuusriskiin, ja niiden terveysvaikutuksia on verrattu tupakoinnin riskeihin (Holt-Lunstad & Smith & Baker & Harris & Stephenson 2015).
Mitä lyhytkestoinen vapaaehtoistoiminta tarkoittaa?
Nyky-yhteiskunnan kiireinen arki voi tehdä pitkäaikaiseen vapaaehtoistoimintaan sitoutumisesta haastavaa. Siksi tarvitaan uusia toimintamalleja, jotka madaltavat osallistumisen kynnystä ja houkuttelevat mukaan uusia vapaaehtoisia.
Vanhustyön Keskusliiton (VTKL) vuonna 2024 kehittämä lyhytkestoisen vapaaehtoistoiminnan malli tarjoaa mahdollisuuden kohdata ikääntynyt ja viettää aikaa yhdessä ilman pitkäaikaista sitoutumista. Mallissa vapaaehtoinen tapaa ikääntynyttä viisi kertaa ennalta sovitun ajanjakson aikana. Tavoitteena on tarjota ikääntyneelle sosiaalista vuorovaikutusta ja yhdessäoloa sekä madaltaa vapaaehtoistoimintaan osallistumisen kynnystä ja houkutella uusia vapaaehtoisia mukaan.
Millaisena vapaaehtoisen kohtaaminen koetaan?
Vapaaehtoistoiminnasta puhuttaessa huomio kiinnittyy usein vapaaehtoisiin ja heidän tekemäänsä työhön. Yhtä tärkeää on kuitenkin kuulla myös niitä ihmisiä, jotka saavat vapaaehtoisilta tukea ja seuraa. Millaisina he kokevat kohtaamiset? Millainen merkitys yhteisellä ajalla on heidän arjessaan, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja yksinäisyyden kokemuksissa?
Näiden kysymysten äärelle olemme pysähtyneet opinnäytetyössämme, jossa tarkastelemme Vanhustyön Keskusliiton lyhytkestoiseen vapaaehtoistoimintaan osallistuneiden ikääntyneiden kokemuksia. Haluamme selvittää, millaisena he kokevat toiminnan merkityksen sosiaalisen vuorovaikutuksen ja sosiaalisen yksinäisyyden näkökulmasta.
Opinnäytetyötämme varten haastattelimme seitsemää ikääntynyttä, joiden lyhytkestoisen vapaaehtoistoiminnan jakso oli hiljattain päättynyt. Haastattelut olivat meille antoisa kokemus. Oli ilo ja etuoikeus saada viettää aikaa haastateltavien kanssa ja kuulla heidän kokemuksistaan. Olemme erityisen kiitollisia siitä, kuinka lämpimästi meidät otettiin vastaan ja kuinka avoimesti haastateltavat jakoivat kanssamme myös henkilökohtaisia ja ajoittain herkkiä kokemuksiaan.
Onko lyhyellä kohtaamisella merkitystä?
Olemme perehtyneet haastatteluaineistoon ja tarkastelleet, millaisia kokemuksia ikääntyneet ovat tuoneet esiin lyhytkestoisesta vapaaehtoistoiminnasta. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla olemme pyrkineet jäsentämään haastateltavien kertomuksia ja ymmärtämään, millaisena toiminta näyttäytyy heidän näkökulmastaan.
Analyysi on vielä kesken, mutta jo alustavista havainnoista nousee esiin kohtaamisten suuri merkitys ikääntyneiden arjessa. Vapaaehtoisen vierailuja odotetaan, ja yhteisistä hetkistä muodostuu tärkeä osa arkea. Myös vapaaehtoisen kanssa syntynyt suhde näyttäytyy luottamuksellisena ja vastavuoroisena.
Alustavat havainnot muistuttavat siitä, ettei yhdessä vietetyn ajan tarvitse olla pitkä ollakseen tärkeää. Jo lyhyt kohtaaminen voi tuoda ikääntyneen arkeen iloa, läheisyyttä ja jotain, mitä odottaa. Joskus juuri nämä pienet hetket voivat olla niitä, jotka tekevät arjesta hieman valoisampaa.
Haastatteluissa ikääntyneet kertoivat, kuinka kiitollisia he olivat vapaaehtoisen antamasta ajasta ja kuinka merkityksellisiä yhteiset tapaamiset olivat olleet. Vaikka lyhytkestoinen vapaaehtoistoiminta saatettiin kokea ajallisesti rajalliseksi, sen etuna nähtiin mahdollisuus päättää tapaamiset luontevasti, jos jompikumpi osapuoli ei syystä tai toisesta haluaisi jatkaa niitä. Monet haastatelluista korostivat jatkuvuuden ja säännöllisten tapaamisten merkitystä. Siitä huolimatta myös lyhytkestoisella vapaaehtoistoiminnalla koettiin olevan suuri arvo.
Opinnäytetyömme on tarkoitus valmistua keväällä 2027, jolloin se tulee luettavaksi ammattikorkeakoulujen julkaisuarkisto Theseukseen.
Blogin kirjoittivat geronomiopiskelijat Katja Haikka & Karoliina Hjerpe
Lähteet:
Castaneda, Anu & Kuusio, Hannamaria & Leemann, Lars & Majlander, Satu 2023. Yksinäisyys, osallisuus ja syrjintäkokemukset. Terve Suomi. THL. Päivitetty 20.11.2023. <https://www.thl.fi/tervesuomi_verkkoraportit/ilmioraportit_2023/yksinaisyys_osallisuus_ja_syrjintakokemukset.html>. Viitattu 15.10.2026.
Mielenterveystalo.fi. Tietoa. Yksinäisyys ja ikääntyminen. <https://www.mielenterveystalo.fi/fi/elamankaari-ja-mielenterveys/yksinaisyys-ja-ikaantyminen>. Viitattu 15.10.2026.
Tiilikainen, Elisa 2016. Yksinäisyys ja elämänkulku. Laadullinen seurantatutkimus ikääntyvien yksinäisyydestä. Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja 4 (2016). Helsinki:Helsingin yliopisto. <https://helda.helsinki.fi/bitstreams/19f268c4-1fdf-4ccb-af2d-6c1c34de3b94/download>. Viitattu 15.10.2026
Holt-Lunstad, Julianne & Smith, Timothy & Baker, Mark & Harris, Tyler & Stephenson, David 2015. Loneliness and Social Isolation as Risk Factors for Mortality: A Meta-Analytic Review. Perspectives on Psychological science 10 (2). 227-237. <https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/1745691614568352?url_ver=Z39.882003&rfr_id=ori:rid:crossref.org&rfr_dat=cr_pub%20%200pubmed>. Viitattu 15.10.2026.
THL 2023. Yksinäistä arkea kotona – miten lievittää ikäihmisten yksinäisyyttä? Webinaari. < https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/819f846a-5860-433f-b429-e06d67a6acec/content>. Viitattu 15.10.2026.