Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen työttömyysturvalain muuttamisesta. Julkilausuttuna tavoitteena on lisätä työllisyyttä kannustamalla työttömiä työnhakijoita aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen työnhaussa.
Ehdotetussa mallissa vähennettäisiin työttömyyden alun omavastuupäivien määrää ja lisättäisiin omavastuupäiviä työttömyyden ajalle, jos työnhakija ei ole ollut riittävästi työssä tai työllisyyttä edistävissä palveluissa. Työnhakijan aktiivisuutta tarkasteltaisiin 65 työttömyysetuuden maksupäivän jaksoissa. Jos työnhakija ei ole ollut riittävän aktiivinen tarkastelujakson aikana, maksettaisiin hänelle hallituksen esityksen mukaan työttömyysetuus seuraavalta 65 maksupäivältä 4,65 prosentilla alennettuna. Tämä vastaa yhtä omavastuupäivää kuukauden aikana.
Henkilön katsottaisiin olleen riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa, jos hän on neljän peräkkäisen kalenteriviikon aikana työssä yhteensä vähintään kolme työpäivää tai 65 maksupäivän aikana yhteensä viisi päivää työllistymistä edistävässä palvelussa. Jos henkilö on ollut työssä yrittäjänä, katsotaan hänen olleen riittävästi työssä, jos hän on ansainnut yritystoiminnassa neljän peräkkäisen kalenteriviikon aikana 23 prosenttia yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta.
Hallituksen pyrkimys työttömien aktivoimiseen on kannatettava. Lähtökohtana pitää kuitenkin olla aktiivisuuden palkitseminen, työttömien aktiivisuuden ja mahdollisimman suuren autonomian tukeminen, sitä kautta toimintakyvyn vahvistaminen ja uusien polkujen löytämisen mahdollistaminen. Resursseja tulee siirtää passiivisesta viranomaiskontrollista työttömien aktiivisuuden tukemiseen.
Malli ei saa kohdella eriarvoisesti eri puolilla Suomea asuvia, joilla on erilaiset mahdollisuudet työllistyä ja osallistua aktiivisuuteen kannustaviin toimenpiteisiin. Siksi aktiivisuuden osoittamisen tapoja pitää olla riittävästi.
Kansalaisareena ry esittää, että työllistymistä edistäviksi palveluiksi luetaan työnhakuvalmennuksen, uravalmennuksen, työvoimakoulutuksen, työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun, työkokeilun ja kotoutumiseen liittyvien työvoimapalvelujen sekä kuntouttavan työtoiminnan lisäksi osallistuminen vapaaehtoistoimintaan. Riittävä aika vapaaehtoistyötä olisi viisi päivää 65 päivän jaksossa.
Työttömyysturvalla on nykyisin myös ihmisiä, joiden tosiasiallinen työkyky/toimintakyky on alentunut esimerkiksi sairauden tai vamman seurauksena. Heidän kohdallaan aktiivisuutta ei voida samoin perustein mitata, vaan olisi huolehdittava heidän kohdallaan tarpeellisen kuntoutuksen suunnittelusta sekä toteuttamisesta ja luettava siihen osallistuminen aktiivisuudeksi.
Kun sosiaali- ja terveyspalvelut maakunnissa yhtiöitetään, työllistymistä edistäväksi palveluksi tulisi hyväksyä myös kolmannen sektorin tai julkisen sektorin organisoima vapaaehtoistyö maakuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Kansalaisareena esittää, että erikseen selvitettävin kriteerein omaishoito voitaisiin tietyissä tapauksissa hyväksyä myös aktiivisuutta osoittavaksi toiminnaksi. Erityisesti pienissä ikääntyvän väestön kunnissa aktiivisuuden lisääntyminen omaishoidossa olisi yhteiskunnallisesti merkittävää ja säästäisi myös maakunnissa sosiaali- ja terveysmenoja.
Lyhyen aikajänteen ratkaisuna esitämme työttömyysturvalakiin seuraavaa ratkaisua: päivärahan määrää vähennetään max 1 omavastuupäivä 3 kuukaudessa (vajaat 2 prosenttia) mikäli aktiivisuusedellytys ei toteudu työttömästä johtuvasta syystä. Mikäli aktiivisuus toteutuu, päivärahan määrää nostetaan perustasosta saman verran, vajaat 2 prosenttia. Mikäli aktiivisuusedellytys ei toteudu työttömästä johtumattomasta syystä ja/tai työllistymiseen ei ole saatavilla riittävää tukea, työttömyysturva on perustasoinen.
Tutustu Kansalaisareenan lausuntoon ja lausunnonantajiin täällä.