”Vapaaehtoisuus on timanttista toimintaa” -blogisarjassa julkaistaan Humanistisen ammattikorkeakoulun avoimessa ammattikorkeakoulussa vapaaehtoistoiminnan johtamista opiskelevien tekstejä tai videoita vapaaehtoisuudesta.
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals) on 17:stä tavoitteesta muodostuva kokonaisuus, joka tähtää ihmisten ja koko planeetan hyvinvointiin myös tulevaisuudessa. YK:n jäsenvaltiot sitoutuivat tavoitteisiin vuonna 2015 osana Agenda 2030 -ohjelmaa. Kestävän kehityksen tavoitteet tarkastelevat tulevaisuuden hyvinvointia taloudellisista, sosiaalisista ja ekologisista näkökulmista. Osa tavoitteista tähtää terveyden, hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden lisäämiseen vaatimalla mm. köyhyyden poistamista, koulutusmahdollisuuksia, terveydenhuoltoa sekä puhdasta vettä ja ravintoa. Osa taas peräänkuuluttaa uudenlaisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnon suojelemiseksi. Isossa roolissa kestävän kehityksen tavoitteissa ovat myös sosiaalinen hyvinvointi ja yhteisöllisyyden vahvistaminen.
YK:n toimintaohjelmiin sitoutuminen tarkoittaa yleensä poliittisia painopistealueita ja lainsäädännön kiemuroita. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kuitenkin myös järjestöjen ja yksityishenkilöiden panosta. YK on raporteissaan nostanut vapaaehtoistyön avainasemaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Hyvä esimerkki on kotisohvilta kaduille kerääntynyt ilmastoliike, joka on todistanut, miten vahva ääni tavallisten ihmisten vaikuttamishalulla voi olla.
Entä jos ilmastoliike tai muu aktivismi ei ole itselle luonteva tapa toimia vapaaehtoisena? Mikä merkitys kestävän kehityksen tavoitteisiin on sellaisella tavallisella vapaaehtoistyöllä, jota ei näytetä uutisissa ja seurata somessa? Niillä arkisilla hyvillä teoilla, joita tehdään joka päivä yhdistyksissä, seuroissa ja muualla yhteiskunnassa?
Ei ehkä tule ajatelleeksi, että ihan kaikenlainen vapaaehtoistyö vaikuttaa yhteen tai yleensä vieläpä useampaan kestävän kehityksen tavoitteeseen. Otetaan esimerkiksi vapaaehtoistyö lasten ja nuorten harrastusten parissa, joka on yleisin tapa toimia vapaaehtoisena Suomessa. Lasten harrastustoiminnan mahdollistava vapaaehtoistyö seuroissa, kerhoissa ja lippukunnissa edistää ainakin kolmea kestävän kehityksen tavoitetta: se lisää lasten terveyttä ja hyvinvointia; tukee sosiaalisten taitojen kehittymistä, mistä on hyötyä myös koulu- ja opiskeluelämässä; sekä vähentää eriarvoisuutta, koska toiminnan järjestäminen vapaaehtoisvoimin pienentää harrastamisen kuluja ja mahdollistaa osallistumisen myös vähävaraisempien perheiden lapsille. Monissa harrastustoiminnoissa edistetään myös esimerkiksi sukupuolten yhdenvertaisuuteen tähtäävää tavoitetta sekä luonnonsuojelun, ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja kestävän kuluttamisen tavoitteita esimerkiksi kimppakyytien, harrastusvälineiden kierrätyksen tai luontokasvatuksen avulla. Eli jopa seitsemää kestävän kehityksen tavoitetta ihan tuosta vaan! Huikea vaikutus kestävämpään tulevaisuuteen ihan tavallisen vapaaehtoistyön avulla.
Suomalaisella järjestökentällä kestävän kehityksen tavoitteita ei ole vielä juurikaan hyödynnetty – kehitysyhteistyötä lukuun ottamatta. Sen sijaan esimerkiksi Volunteer Canada, Kanadan vastine Kansalaisareenalle, on tutkinut ja julkaissut mielenkiintoista asiaa vapaaehtoistyön merkityksestä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Tutustu sinäkin Kestävän kehityksen tavoitteisiin ja käytä hetki miettimällä, miten montaa tavoitetta tekemäsi vapaaehtoistyö edistää. Saatat yllättyä!
Teksti: Niina Mäkinen
Kirjoittaja opiskelee vapaaehtoistoiminnan johtamista Humanistisen ammattikorkeakoulun avoimessa ammattikorkeakoulussa.
Lähteet:
Ulkoministeriö: Agenda 2030 – Kestävän kehityksen tavoitteet: https://um.fi/agenda-2030-kestavan-kehityksen-tavoitteet
United Nations SDG Zone: How can I volunteer for the SDG’s?: https://sdgzone.com/action/how-can-i-volunteer/
Volunteer Canada: Volunteering and Sustainable Development Goals: https://volunteer.ca/index.php?MenuItemID=382