Kun vuonna 2017 loimme Opintokeskus Siviksen vetämässä Future Skills for the Third Sector -hankkeessa tulevaisuuden skenaariota eurooppalaiselle järjestökentälle, emme voineet edes aavistaa, millainen äkkinäinen muutos yhteiskunnassa tapahtuisi keväällä 2020. Skenaariossamme esitimme, että vapaaehtois- ja järjestötoimintaan lähitulevaisuuden Euroopassa vaikuttavat vahvasti digitalisaatio, lisääntyvä eriarvoisuus ja yhteisöllisyyden löyhtyminen, mutta toisaalta myös se, että toiminta jatkuu ennallaan.
Järjestöissä nämä tulevaisuuden polut tunnistettiin. Se, miten varmasti kullekin on tarve astua, riippuu esimerkiksi järjestön perustehtävästä. Jokaiselle polulle kartoitimme myös osaamistarpeet. Havaitsimme, että digitalisaatio on tärkeää myös yhteisöllisyyden ylläpitämisessä, ja lisäksi kaikissa järjestöissä tulee osata kohdata monenlaisia ihmisiä, vaikka moninaisuus olikin vahvimmin läsnä kasvavan eriarvoisuuden polulla.
Kaikki nämä teemat ovat rajusta muutoksesta huolimatta yhä oleellisia. Kuitenkin järjestökentälle pitkään ennustettu digiloikka on pitänyt ottaa kuluvana keväänä jopa isompana, kuin skenaariotamme varten haastattelemamme asiantuntijat osasivat ennustaa.
Ennalta-arvaamattomasta ja nopeasta muutoksesta huolimatta ennakointi on alati tarpeellista, koska se auttaa oikean suunnan löytämisessä. Ennakoinnilla tarkoitetaan ”tulevaisuuden näkemistä” keräämällä siitä tietoa ja toiminnan suunnittelua. Nämä mahdollistavat tuleviin haasteisiin vastaamisen jo ennalta. Ennakoimalla saa tietoa mahdollisista vaihtoehtoisista tulevaisuuksista, ja niistä voi valita itselleen mieluisan, jota tavoitella. Toiminnan tasolla tämä usein tarkoittaa uuden osaamisen hankkimista, uudenlaisia toimintoja ja voi joskus vaatia myös luopumista jostakin.
Vuoden 2017 jälkeen jatkoimme eurooppalaisten kollegojen kanssa työskentelyä Future Skills for Volunteering -nimisessä hankkeessa. Sen avulla halusimme muun muassa vastata järjestöjen kasvaneeseen ennakointitarpeeseen. Koska vapaaehtois- ja järjestötoimintaan suunnattuja työkaluja ei juurikaan ole, kehitimme hankkeessa oman.
Työkalun tausta-ajatuksena oli, että yhdistys tai järjestö toimii ihmisten ja näiden verkostojen parissa ja sen takia sen sidosryhmien ajatukset tulevaisuudesta ovat tärkeitä. Työkalun avulla pohditaan omia sidosryhmiä ja niiden merkitystä sekä tarjotaan keinoja hankkia niiltä tietoa tulevaisuudesta: Ihmisiltä voi kysyä suoraan heidän ajatuksiaan, voi katsoa uutisia ja pohtia, onko niillä vaikutusta omaan toimintaan, voi etsiä heikkoja signaaleja ympäristöstään, tai kehittää omia keinoja tiedonhankintaan. Kerättyä tietoa voidaan työkalun keskustelumallin avulla jalostaa suunnitelmaksi. Työkalu löytyy tällä hetkellä tämän linkin takaa, mutta sen jatkokehittäminen on nyt käynnissä ja valmis versio julkistetaan syksyllä.
On muitakin tapoja pohtia yhdessä tulevaisuutta. Kotimaisista toimijoista esimerkiksi Sitra julkistaa säännöllisiä raportteja tulevaisuutta muovaavista megatrendeistä ja materiaalia niistä keskustelemiseen. Sitran vinkit etäyhteyksiä hyödyntävään tulevaisuustyöhön löytyvät tämän linkin takaa.
Järjestöjen toimintaympäristö on jo nyt muuttunut, mutta emme tiedä, miten peruuttamattomasti. Nyt on hyvä hetki kuvitella, mitä yhdistyksen toimijoina tulevaisuudelta haluamme ja millainen on oman yhteisömme tavoittelema hyvä maailma. Systemaattisempaan ennakointiin kannattaa ehkä ryhtyä kriisin helpottaessa. Nyt kannattaa pohtia oman toiminnan ja rakenteiden muokkautuvuutta, koska lähitulevaisuudessa muutoksia tulee nopeasti. Joustava yhdistys kykenee antamaan vapautta toimia erilaisissa ympäristöissä ja luottaa toimijoihinsa. Jatkuvuus ja hyvä hallinto mahdollistavat tämän.
Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnassa on nyt ehkä kuitenkin tärkeintä toivon ja yhteenkuuluvuuden ylläpitäminen. Liitymme yhdistyksiin ja ryhdymme vapaaehtoisiksi auttaaksemme ja ollaksemme yhteydessä samanmielisiin ihmisiin maailman muuttamiseksi. Yhteisöissämme ylläpidämme toivoa. Se auttaa myös katsomaan tulevaisuuteen.
Teksti: Marion Fields
Opintokeskus Siviksen asiantuntija