Pienin askelin ja vähän kerrallaan
Aktiivinen toimija ja vapaaehtoinen ei synny tyhjästä – kuten ei myöskään yhteiskunnallisesti apaattinen tai osallistumaan haluton yksilö. On hyvä tunnistaa, että sekä positiivisten että negatiivisten tarinoiden takana on joukko kokemuksia ja tapahtumia, jotka ovat johtaneet tilanteeseen, jossa nyt ollaan. Me Nuorisoseuroissa olemme rakentaneet positiivisia kehityskulkuja jo 140 vuoden ajan, ja monella vaikuttajalla juuret löytyvätkin järjestöstämme.
Nuorisoseuroissa toimintatapoihimme kuuluu vapaaehtoisuuteen kasvaminen ja kasvattaminen osana yhteisöä. Vastuullisia tehtäviä annetaan kunkin halujen ja kykyjen mukaan. Pienelle lapselle tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tavaroiden keräämistä paikoilleen nuorisoseurantalon siivoustalkoissa tai uudelle vanhemmallekin vapaaehtoiselle vaikka likaisten astioiden keräämistä iltamien kahviossa. Kokeneemmat toimijat ja aikuiset ovat opastamassa ja kannustamassa tehtävässä onnistumiseen. Kokemuksen ja iän karttuessa annetaan sitten vaativampia tehtäviä. Näin meillä kasvetaan nuorisoseuralaisuuteen, jonka ydin on aktiivisessa toimijuudessa yhteisten asioiden ja yhteisön hyväksi. Olemme tiedostaneet, että jokainen kohtaaminen on merkityksellinen. Kohtaamisella ja arvostuksen osoittamisella voi olla lähtemätön vaikutus – jokainen lapsi ja nuori on tärkeä!
Lasten ja nuorten osallisuus on aikuisten vastuulla
Alle 15-vuotiailla ei ole juridista oikeutta osallistua yhdistyksen hallintoon tai olla päättämässä yhdistyksen asioista kuten tätä vanhemmilla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö lapsia kannattaisi ottaa mukaan yhdistyksen asioihin. Olemme nuorisoseuroissa kirjanneet nuorisoseuran mallisääntöihin johtokunnan tehtäväksi kuulla alle 15-vuotiaita seuran jäseniä ja paikallistasolla tähän on monia keinoja.
Osallisuus on yksi nuorisoseuratoiminnan arvoista. Olemme hahmottaneet osallisuusportaiden kautta toimijoille sitä, mitä lasten ja nuorten osallisuus tarkoittaa ja miten voimme edetä osallisuuden portailla. On myös hyvä tiedostaa, ettei aina ole tarpeenkaan olla kannustetun osallistumisen portaalla. Joskus on paikallaan toimia valikoidun osallisuuden mukaisesti ja tiedustella esimerkiksi lasten ryhmältä haluavatko he syödä leirillä makaronilaatikkoa vai kinkkukiusausta.
Olemme kuitenkin aktiivisesti panostaneet siihen, että pääsisimme osallisuudessa ylemmille portaille. Olemme satsanneet esimerkiksi järjestössämme toimivien nuorten yhdistys- ja vaikuttamistaitoihin Nuoret Vaikuttajat -hankkeessa. Nuoret haluavat olla kehittämässä järjestöä, ymmärtää päätöksenteon rakenteita ja harjoitella uusia taitoja ryhmässä. Olemme myös järjestäneet räätälöityä tapahtumatuottamisen koulutusta nuorille talkoolaisille, jotka ovat halunneet olla rakentamassa valtakunnallisia tapahtumia ja elämyksiä lapsille. Talkoolaisiksi lähteneet nuoret ovat halunneet antaa jotain takaisin siitä, mitä ovat itse saaneet järjestön toiminnassa kokea. Nuorille on myös annettu todistukset tai sähköiset osallistumismerkit osallistumisesta. Näin on tehty näkyväksi sitä osaamista, jota he vapaaehtoistoiminnassa ovat hankkineet. Lapsilla ja nuorilla on valtava halu osallistua ja oppia – on meidän aikuisten vastuulla luoda mahdollisuuksia tulla mukaan ja kulkea rinnalla heidän nuorisoseurapolullaan.
Jatkuvassa kasvatustyössä sen salaisuus
Nuorisoseurat juhlii vuonna 2021 kunniakasta historiaansa, sillä ensimmäisen nuorisoseuran perustamisesta tulee kuluneeksi 140 vuotta. Nuorisoseurat on Suomen vanhin nuorisotyötä tekevä järjestö ja tämän päivän merkittävin kulttuurisen nuorisotyön toimija maassamme. Sen perustivat nuoret Kauhavalle, ja toiminta levisi kansanliikkeenä ympäri Suomea. Yhdistyksen tarkoitus oli edistää kaikin tavoin nuorison sivistystä seuranäytelmillä, sanomalehdillä, kirjastolla, tanssihuveilla ynnä muilla tavoilla, ja tämä tarkoitus on muuttunut hyvin vähän tuosta ensimmäisen nuorisoseuran perustamisesta.
Voin paljastaa teille nyt Nuorisoseurojen menestyksen ja pitkän iän salaisuudet omasta näkökulmastani. Ensinnäkin, merkittävää on ollut laaja toiminta, erityisesti harrastustoiminta, joka on kasvattanut järjestöön aina uusia nuorisoseurasukupolvia. Toisekseen, järjestössä on vaalittu ylläkuvaamaani kasvatusideologiaa ja huolehdittu siitä, että yhä uudet sukupolvet ja mukaan tulijat pääsevät oppimaan ja toimimaan osana yhteisöä. On annettu mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Kolmanneksi, on tietoisesti kasvatettu uusia vastuunkantajia, sillä harvemmin kukaan aloittaa nuorisoseurapolkuaan puheenjohtajana. Puheenjohtajan polulla on ollut tätä ennen jo monia pienempiä tehtäviä, talkootunteja sekä mahdollisuuksia tutustua seuran toimintaan ja toimijoihin.
Nuorisoseurapolun alkamiseen on usein suuri vaikutus jollakulla toisella. Vuonna 2018 toteuttamassamme vapaaehtoistoiminnan kyselyssä nousi esille se, että moni oli tullut mukaan vapaaehtoistoimintaan jonkun toisen pyytämänä. Joku toinen oli nähnyt nuoressa potentiaalia ja kannustanut eteenpäin. Moni oli myös kasvanut vapaaehtoistoimintaan kodin myötä, ja vanhemmilla ja perheen arvomaailmalla oli tässä suuri merkitys. Vapaaehtoistoiminta oli muodostunut myös harrastuksen myötä luonnolliseksi osaksi nuorisoseurassa toimimista. Jokunen haastateltavista oli tullut mukaan myös julkisen haun kautta, mutta nämä olivat selvässä vähemmistössä. Suurimmalle osalle mukaan saattajana oli joku toinen ihminen. Vapaaehtoiset kertoivat myös ihmisten ja turvallisen yhteisön olevan merkittävin asia, jota vapaaehtoisena toimiminen nuorisoseuroissa heille antaa.
Oma nuorisoseurapolkuni kuvastaa yllä mainittuja tekijöitä. Nuorisoseuran harrastusryhmään kutsui 7-vuotiaana mukaan luokkakaveri ja äitinsä kuskasi meitä treeneihin, oman äidin kanssa yhdessä ommeltiin esiintymisasut, isän kanssa puolestaan nostettiin kuntoa, ohjaajaksi sai lähtemään isompien esimerkki, seuran johtokuntaan pyysi mukaan oma ohjaaja yhdessä alueen työntekijän kanssa, piirin johtokuntaan esitti puolestaan seuran puheenjohtaja ja liiton valtuustoon kannusti maakunnan aktiivit. Ja tässä vain osa merkityksellisistä hetkistä nuorisoseurapolullani. Aika montaa ihmistä on kiittäminen siitä, mitä ja missä olen nyt.
Lopuksi
Haastankin sinut nyt pohtimaan sitä, miten itse annat tilaa ja luot mahdollisuuksia uusille toimijoille? Miten tuet heitä? Näetkö potentiaalia ympärilläsi ja miten sen osoitat? Miten kiität saamastasi tuesta ja mahdollisuuksista? Mikä on toiminnassanne se pieni askel, josta aloittaa?
Teksti: Henna Liiri-Turunen
Kirjoittaja on 34-vuotias Suomen Nuorisoseurat ry:n nykyinen työntekijä ja entinen aktiivi, jonka isoisovanhemmat olivat perustamassa yhtä nuorisoseuraa ja rakastuivat sen iltamien myötä 1900-luvun alussa.
Tutustu tarkemmin:
Osallisuusportaat | Nuorisoseurat