Kirjoittaja Markku Vaittinen on entinen Kansalaisareenan puheenjohtajana. Hänet palkittiin kunniakirjalla Kansalaisareenan 30-vuotisjuhlassa Kansalaisareenan toimintavalmiuden ja rahoituksen merkittävästä nostamisesta puheenjohtajakaudellaan.
Toimin Kansalaisareenan puheenjohtajana vuosina 2010-2017. Pohtiessani suostumusta asettua ehdolle tehtävään punnitsin valmiuksiani huolella. Työ yrityselämässä sekä kokemus järjestöjen luottamustehtävistä antoivat kuitenkin riittävän varmuuden ryhtyä työhön. Näkökulmastani katsoen kyseessä oli kiintoisa näköalapaikka kehittyvällä toimialalla asioiden ja ihmisten vuorovaikutuksessa, jossa oli mahdollisuus saavuttaa jotain, minkä aika sitten tulisi näyttämään.
2010-luvulla Kansalaisareena alkoi voimallisemmin kehittyä henkilöjäsenjärjestöstä järjestöjen järjestön suuntaan vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kattojärjestöksi Suomessa. Tavoitteeksi asetimme toimintavolyymin, rahoituksen, jäsenmäärän, henkilöstön ja uskottavuuden kasvun levittäen vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen ilosanomaa.
Astuessani remmiin toimittiin yhden projektin rahoituksen varassa puolentoista henkilötyövuoden voimin. Vahvuutena oli poikkeuksellisen hyvän asiantuntemuksen omaava hallitus, mitä vuosien mittaan onnistuttiin myös täydentämään pätevillä jäsenillä, jotka antoivat työtukea toiminnanjohtajalle ja henkilöstölle. Urallani en ollut tottunut hallitustyöskentelyyn, jossa hallitus toimi niin läheisesti suhteessa operatiivisen henkilöstön työhön. Tällaisessa toimintamallissa joutui tasapainoilemaan asioiden ja ihmisten johtamisessa pyrkien maksimoimaan hyödyt ja minimoimaan haitat. Varsinkin kauteni alussa teimme vahvaa jalkatyötä asiamme edistämiseksi. Kiersimme pääasiassa toiminnanjohtajan kanssa järjestöjä, julkista sektoria, yrityksiä sekä vierailimme usein eduskunnassa, Raha-automaattiyhdistyksessä (RAY) ja Sitrassa vapaaehtoistoiminnan edellytysten parantamiseksi ja Kansalaisareenan tunnettuuden lisäämiseksi.
Tärkeitä virstanpylväitä alettiinkin vähitellen saavuttaa. RAY otti järjestömme toistuvan rahoituksen piiriin alkamalla myöntää yleisavustusta sekä kohdennettua ja projektiavustusta vuosittain. Kansalaisareenan rahoitus kasvoi nelinkertaiseksi kauden alkuun verrattuna. Toimintavolyymi kasvoi ja henkilöstön määrä lisääntyi rivakasti noin viisinkertaiseksi. Panostimme viestintään, erityisesti verkkoviestintään ja omaan verkkolehteen. Kansalaisareenan työntekijämäärän kasvu aiheutti myös kasvukipuja järjestössä, mutta niistäkin selvittiin.
Tahdoimme keskeiseksi edunvalvojaksi lukuisissa järjestöissä ja kentällä toimiville vapaaehtoisille. Tahdoimme myös kehittää vapaaehtoistoimintaa ja vertaistukea, generoida vapaaehtoistoiminnan innovaatioita sekä kouluttaa ja tukea vapaaehtoistoimijoita jaksamaan arvokkaassa työssään. Ymmärsimme, että meidän on rohkeasti otettava keskeinen rooli vapaaehtois- ja vertaistoiminnassa tässä maassa ja viestittävä siitä tehokkaasti. Oivalsimme, että vahva verkostoituminen olisi avain tulevaisuuden onnen lukkoon. Alusta alkaen pyrimme kumppanuuksien avulla kokoamme suurempaan vaikutuspotentiaaliin.
Eduskuntaan oli perustettu Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä, johon saatiin kansanedustajia kaikista eduskuntapuolueista. Tavoitteenamme oli lisätä kansanedustajien tietoisuutta ja osaamista vapaaehtoistoiminnasta ja vertaistuesta sekä saada lainsäädäntö kehittymään vapaaehtoistoiminnan edellytyksiä tukevaan suuntaan.
Toimintamme runkona oli aiemmin vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreille käynnistetty Valikko-toiminta, joka sittemmin laajeni vähitellen lähes koko maahan. Syntyivät Vapaaehtoistoiminnan messut vapaaehtoisten ja vapaaehtoistyön tarjoajien kohtaamispaikaksi sekä Vuoden vapaaehtoinen -kampanja ansioituneen vapaaehtoistoimijan valitsemiseksi vuosittain. Julkisten palvelujen suuntaan pyrimme osoittamaan, ettei vapaaehtoistoiminta ole pois kuntien tai valtion viranhaltijoiden työstä, vaan vapaaehtoistoiminta täydentää julkisia palveluja. Kehityskohteeksi otettiin myös vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen ja kehittäminen yrityksissä. Esimerkistä käy OP Ryhmä ja siitä yhteistyöstä poikinut Hiiop! Vapaaehtoistyön kohtaamispaikka. Myös tiedepohjaiset selvitykset vapaaehtoistyöstä ja kansainvälinen vapaaehtoistyö olivat Kansalaisareenan fokuksessa ja tukivat toimintaamme.
Merkityksellinen asia oli strategian ja strategiaprosessin käynnistäminen ja kehittäminen toimintaamme ohjaavaksi tekijäksi. Oli kuitenkin tärkeä muistaa, mistä vapaaehtoistoiminta ammentaa voimansa. Se viriää kentällä ruohonjuuritasolla synnytettävästä innostuksesta ja kuplinnasta, mikä johtaa lumivyöryilmiöön toiminnassa. Vapaaehtoistoiminta oli 2010-luvulla vahvassa kasvutrendissä, jonka siivittämänä pääsimme nousuun. Ei ihme, että kaiken vapaaehtoistyön taloudelliseksi arvoksi yhteiskunnallemme lasketaan nykyisin niinkin suuri summa kuin yli 3 miljardia euroa vuodessa.
Kiitos yhteisestä taipaleestamme Kansalaisareena ja sen osaava henkilöstö sekä hallituskollegat!
Onnea ja kukoistusta 30-vuotiaalle Kansalaisareenalle!