Helsingin yliopiston emerituskansleri Ilkka Niiniluoto ja Suomen Rooman-instituutin Villa Lanten johtaja Tuomas Heikkilä julkaisivat teoksen Humanistisen tutkimuksen arvo. Kuusi murrettavaa myyttiä ja neljä uutta avainta. Kirja kertoo, miten humanistitutkijat voivat pelastaa Suomen ja maailman.
Suomen Rooman-instituutin kustantama kirja on ladattavissa ilmaiseksi osoitteessa irfrome.org/humanistisen-tutkimuksen-arvo.
”Tuomme esiin humanistisen tutkimuksen erikoislaatua. Emme ole ketään vastaan”, toteaa Niiniluoto Helsingin Sanomien haastattelussa 13.12.2016.
Kuitenkin kirja alkaa sanoilla ”TÄMÄ ON hyökkäys”.
HYÖKKÄYKSELLÄ Heikkilä ja Niiniluoto tarkoittavat sitä, että he haluavat taistella humanistisen tutkimuksen puolesta ja tuoda sen olemusta laajempaan tietoisuuteen.
Kirjaansa varten Niiniluoto ja Heikkilä teettivät kaksi laajaa kyselytutkimusta, joiden perusteella 77 prosenttia suomalaisista pitää humanistista tutkimusta hyödyllisenä yhteiskunnalle. He myös teettivät puhelinhaastattelut suomalaisen yhteiskunnan päättäjille ja muille vaikuttajille, ja niissä humanistista tutkimusta piti hyödyllisenä yli 90 prosenttia vastaajista.
”Humanistit pitäisi ottaa paljon paremmin mukaan päätöksentekoon. Toisaalta päättäjät kummastelevat sitä, mikseivät humanistit itse tartu tilaisuuksiin”, Tuomas Heikkilä sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa.
Korkeista arvostusluvuista huolimatta humanistinen tutkimus ei juurikaan näy yhteiskunnassa. Yhteiskunnalliset päätökset tehdään enimmäkseen insinöörivetoisesti, luonnon- ja taloustieteen ehdoilla.
Kirjassa luetellaan maailman suuria haasteita: globalisaatio, digitalisaatio ja teknologian nopea kehittyminen. Nämä kaikki vaativat ”arvojen terävöittämistä”, jossa humanisteilla voisi olla rooli. Suomalainen humanistinen tutkimus on kirjan mukaan vieläpä Suomen kaikista tieteenaloista lähimpänä kansainvälistä huippua. Tämä osaaminen ei kuitenkaan aina näy esimerkiksi silloin, kun uusia lakeja valmistellaan.
Uudessa teknologiassa he näkevät paljon mahdollisuuksia humanisteille. ”Robotiikan ja tekoälyn kehitys edistää myös humanistista tutkimusta. Sen myötä esimerkiksi filosofiassa on mahdollista tehdä entistä tehokkaammin vaihtoehtoisia tulkintoja ja arvottaa niitä”, Niiniluoto sanoo.
Samaa sanoo Heikkilä omalta alaltaan eli historiantutkimuksesta.
”Digivallankumouksen myötä meillä on yhä vahvempia keinoja tehdä päätelmiä menneestä ja arvioida mahdollisia tulevaisuudenkuvia.”
Humanistisen tieteen tuottama tieto ei aina ole mitattavissa eksaktien luonnontieteiden tapaan, tai arvotettavissa rahassa taloustieteiden tapaan. Tämä onkin luultavasti keskeinen syy sille, että humanistit niin harvoin istuvat päättäjien pöydissä.
Lähde: Helsingin Sanomat 13.12.2016