Korean terveys- ja sosiaalialan tutkimuskeskuksen (Korea Institute for Health and Social Affairs) tutkijat Gho Gyeong-hoan ja Yeonhee Lee vierailivat syyskuussa Suomessa. Kansalaisareenassa he perehtyivät siihen, mitkä tahot Suomessa järjestävät ja tukevat vapaaehtoistoimintaa, sekä vapaaehtoistoiminnan rahoitukseen, tutkimukseen ja siihen liittyvään politiikkaan. Yeonhee Lee kirjoittaa vierailun herättämistä ajatuksista.
– Suomi on yksi maailman kehittyneimmistä hyvinvointivaltioista. Suomessa vapaaehtoistyötä tehdään hyvin paljon verrattuna Etelä-Koreaan, jossa alle 20 % kansalaisista osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Koreassa vapaaehtoistoimintaa harrastetaan hyvin yksilöllisesti. Vapaaehtoistoiminta on järjestäytymätöntä, eikä maassa ole vielä paljon aktiivisia vapaaehtoisten yhdistyksiä. Niinpä Koreassa vapaaehtoistoimintaa harrastaville on tehty erilaisia keskustelufoorumeja, joiden kautta he voivat saada tietoja tapahtumista tai siitä, missä tarvitaan vapaaehtoistoimintaa.
– Mielestäni Suomessa aktiiviseen vapaaehtoistoiminnan kenttään on vaikuttanut se, että vapaaehtoistoimintaan ja sen kehittämiseen liittyvät monet tahot kuten valtio, eduskunta, yhdistykset ja yksittäiset kansalaiset. Erityisesti se, että eduskunnassa on oma ryhmä, joka pyrkii edistämään vapaaehtoistoimintaa, vaikuttanee Suomen vapaaehtoistoimintaan valtavasti. Ajattelen, että Koreassakin pitäisi lisätä aktiivisia vapaaehtoistoimintayhdistyksiä, joilla olisi laaja verkosto eri tahojen kanssa. Tällä tavalla voitaisiin helpommin yhdistää vapaaehtoisia ja heitä tarvitsevia toisiinsa.
Keskustelu oli todella mielenkiintoinen. Tuli esille, että vapaaehtoistoiminnan asema ja yleisyys ovat Suomessa täysin eri tasolla kuin Etelä-Koreassa. Kaksi läpi tapaamisen esille noussutta kysymystä olivatkin ”Miten löydätte vapaaehtoistoiminnan kohteet – apua tarvitsevat ihmiset tai ryhmät?” ja ”Eikö järjestöjen välille synny kilpailua autettavista?” Ei vapaaehtoisista, vaan autettavista kohteista! Etelä-Koreassa tehdään lähinnä etsivää vapaaehtoistyötä ja suomalainen konsepti kolmannesta sektorista julkisten palvelujen tukena oli vieraillemme uusi.
Tapaaminen vahvisti ymmärrystä siitä, että vapaaehtoistoiminta on suomalaisessa yhteiskunnassa todella tärkeässä asemassa. Myös puitteet ja mahdollisuudet vapaaehtoistoiminnalle ovat kansainvälisesti tarkasteltuna hyvät. Vielä paremmat mahdollisuudet kansainväliseen vertailuun ja ideoiden vaihtoon saisimme tarkemman ja yhtenäisemmän tilastoinnin avulla.
Tulkkina tapaamisessa toimi Jeongdo Kim. Käännöksen pohjalta jutun koostivat Sini Hirvonen ja Satu Puolitaival.