Kansalaisjärjestöjen perustehtävänä kunnissa ja maakunnissa on toimia ja vaikuttaa yleishyödyllisinä, aatteellisina toimijoina. Kansalaisjärjestöt järjestävät esimerkiksi kulttuuri-, liikunta- ja asukastoimintaa ja tekevät monimuotoista vaikuttamistyötä, joka suuntautuu sekä kunnissa että maakunnissa tapahtuvaan valmisteluun ja päätöksentekoon. Järjestöjen toiminnalla on
erittäin suuri merkitys suomalaiselle hyvinvoinnille suoraan ja välillisesti.
On tärkeää, että kansalaisjärjestöt otetaan alusta asti mukaan kehittämään maakuntien osallistumis- ja vaikuttamissuunnitelmia ja -menettelyjä siten, että järjestöjen asiantuntemus ja panos tulevat hyödynnetyiksi maakuntien valmistelussa, kehittämistyössä ja päätöksenteossa. Osana maakuntastrategiaa on laadittava maakunnan kansalaisyhteiskuntastrategia, jossa linjataan
maakunnan yhteistyöstä kansalaisjärjestöjen ja -verkostojen kanssa. Jokaiseen maakuntaan on luotava järjestöjen ja maakunnan päättäjien yhteistyörakenne. Maakuntamalliin siirryttäessä kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vastannutta henkilöstöä määrärahoineen siirtyy maakuntiin, minkä lisäksi kuntien päätöksentekojärjestelmässä tapahtuu muutoksia. Siirtymävaiheessa on riskinä, että paikallisten järjestötoimijoiden yhteistyö kuntien kanssa vaurioituu. Tähän on siirtymäjärjestelyissä syytä kiinnittää erityistä huomiota.
Järjestöjen asema järjestölähtöisen auttamistyön toteuttajina
Järjestölähtöisessä auttamistyössä on kysymys merkittävistä kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä tukevista toiminnoista, jotka eivät ole lakisääteisiä ja/tai myytäviä palveluita. Sosiaali- ja terveysalan järjestöissä ja yhdistyksissä toimii eri rooleissa noin puoli miljoonaa vapaaehtoista. Toimintaa rahoitetaan Veikkauksen tuotoilla ja kuntien toiminta-avustuksilla. Järjestöjen toimintakyvyn heikentyminen olisi paitsi hyvinvoinnin, myös kuntien ja maakuntien talouden näkökulmasta vahingollista, sillä järjestöjen tarjoaman avun ja tuen mahdollisuuksien vähentyminen sekä lisäisi sekä välittömästi että pidemmällä aikavälillä painetta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon vastuiden siirtyessä maakunnille monien kuntien kyky ylläpitää vakiintunutta järjestöyhteistyötä heikkenee olennaisesti. Joissakin kunnissa ennakoidaan
jo nyt sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita lähelle tulevien järjestökumppanuuksien siirtymistä maakunnille. Maakuntavalmistelussa järjestökumppanuuden teema on kuitenkin ollut heikosti
esillä. Hallituksen esityksessä (HE 15/2017) hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävä on kirjattu kuntien osalta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksen pykälään 7 ja maakuntien osalta pykälään 8. Kunnille on pykälässä säädetty velvoite tehdä yhteistyötä yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Sen sijaan maakuntia koskevasta pykälästä tämä velvoite puuttuu.
Maakunnalle ei ole kuntien tavoin tulossa laajaa yleistä toimialaa – maakunta voi hoitaa vain lainsäädännössä sille määrättyjä tehtäviä. Mikäli järjestöyhteistyötä ei mainita maakuntia koskevassa lainsäädännössä, maakunta saattaa katsoa, ettei järjestöjen avustaminen kuulu sen tehtäviin.
Maakuntien ja järjestöjen yhteistyön turvaamiseksi sote-järjestämislakiin tarvitaan kirjaus yhteistyövelvoitteesta. Järjestölähtöinen auttamistyö on myös huomioitava valtakunnallisissa sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteissa. Maakuntien tulee omissa lakisääteisissä strategioissaan ja palvelulupauksissaan ottaa huomioon järjestöjen yleishyödyllisen vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen
tarjoamat mahdollisuudet. Maakuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerrointa on määrä soveltaa vasta vuodesta 2022. Tämä merkitsee entistä suurempaa riskiä sille, että järjestöjen lähelle sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tuleva auttamistyö menettää kuntarahoituksensa ilman, että maakunnasta voidaan osoittaa sille korvaavaa rahoitusta. On tärkeää, että kunnille ja maakunnille turvataan sekä siirtymävaiheessa että pysyvästi riittävät resurssit hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan.
Lähde: Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANEn lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta
koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi (HE 15/2017 vp).