Hallitusneuvottelujen aikana on kuultu hyvin huolestuttavia puheenvuoroja kansalaisjärjestöjen toiminnan leikkaamisesta muun muassa ”haittarahan” käyttönä. Kansalaisareena ry muistuttaa, että järjestö- ja vapaaehtoistoiminta ovat demokraattisen yhteiskunnan tärkeimpiä kulmakiviä. Siksi näiden alojen tukeminen on muistettava myös hallitusohjelmaneuvotteluissa. Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan rahoituksen tulee olla pitkäjänteistä ja vakaata, sekä mahdollistaa järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kentän riippumattomuus.
Kaikki eduskuntapuolueet ovat yhdessä sitoutuneet turvaamaan rahapelien tuotoilla toimineille järjestöille ennustettavan, vakaan ja edunsaajien autonomian turvaavan riittävän rahoituksen veikkausvoittovaroihin perustuneen järjestelmän jälkeen. Tämä parlamentaarinen sopu ei saa jäädä pelkäksi ohueksi juhlapuheeksi.
Järjestöt ovat avainasemassa suomalaisen vapaaehtoistyön tarjoajina ja koordinoijina. Vahvaa vapaaehtoistoimintaa tarvitaan myös tulevaisuudessa, jotta suomalainen hyvinvointi pystytään toteuttamaan kaikille yhdenvertaisesti, eteenpäin katsovasti ja planeetan rajojen sisällä. Vapaaehtoistoiminta on auttanut Suomea selviytymään 2020-luvun kriiseistä ja ylläpitämään toivoa vaikeiden aikojen keskellä. Siksi järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan rahoituksen tulee olla pitkäjänteistä ja vakaata. Lisäksi rahoituksen rakenteen ja tason on mahdollistettava järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kentän riippumattomuus.
Jos kansalaisjärjestöjen toiminnasta leikataan, leikataan myös vapaaehtoistyön toimintaedellytyksiä. Leikkausten seuraukset suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle olisivat kohtalokkaita niin kansantalouden kuin sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta. 47 % suomalaisista tekee vapaaehtoistyötä ja järjestötoimintaan sijoitettu raha tuottaa moninkertaisesti useilla eri yhteiskunnan sektoreilla.
Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan osaaminen on huomioitava myös tulevassa hallitusohjelmassa. Päättävissä elimissä on oltava mukana kattava järjestöjen edustus (huomioiden esimerkiksi vähemmistöt ja alueellisuus), joka koostuu pienistä yhdistyksistä valtakunnallisiin järjestöihin. Aitoa vuoropuhelua järjestöjen edustajien kanssa on lisättävä kaikissa päätöksenteon ja sen valmistelun yhteyksissä.
Hallitusneuvottelijat: älkää unohtako järjestöjä!