Veropolitiikalla ja verotuksen käytännön ratkaisuilla voi olla merkittävä vaikutus kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiin. Tavoitteena on, että yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksellinen asema säilyisi, käytännöt selkeytyisivät ja olisivat läpinäkyvämpiä. Tärkeätä on kiinnittää myös huomiota järjestöjen uusien rahoitusmuotojen kehittämiseen. Kansalaisyhteiskunta ja sen toimintaedellytykset on huomioitava sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa ja maakuntauudistuksessa. Byrokratian vähentämiselle ja järjestöjen hallinnollisen taakan keventämiselle on tarvetta, esimerkiksi selkeämmillä julkisten avustusten hakuprosesseilla ja neuvonnalla sekä käytäntöjen yhtenäistämisellä. Tätä pitäisi tarkastella mm. meneillään olevassa rahapelifuusioprosessissa sekä lupaprosesseja keventämällä. Paikallisten ja pienten järjestöjen asemaan sekä kumppanuuksien kehittämiseen on syytä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Vapaaehtoistoiminnan edellytyksiä tulee edelleen parantaa säädöksiä ja käytäntöjä sujuvoittamalla sekä viestinnällä. Vapaaehtoistyöntekijöihin kohdistuvat sanktiot ja erilaisissa organisaatioissa toimivien vapaaehtoisten eriarvoisuus ovat tärkeitä asioita eteenpäin vietäviksi. Työtön vapaaehtoistyöntekijä voi edellään menettää työttömyyskorvauksen siltä ajalta, kun vapaaehtoistyön merkitystä hänen työmarkkinoiden käytettävissä olemiseensa selvitetään.