Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen jää myös kuntien tehtäväksi hyvinvointialueiden aloittaessa. Tätä työtä on luontevaa tehdä myös jatkossa yhteistyössä järjestöjen kanssa. Järjestöjen tekemä hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ on erittäin tärkeää ennaltaehkäisevää työtä. Järjestöjen toimintaan liittyvä vapaaehtoistoiminta edistää paitsi monen ihmisryhmän hyvinvointia, niin myös vapaaehtoisten itsensä merkityksellisyyden ja osallisuuden kokemusta. Jos vapaaehtoistoiminta kunnan alueella voi hyvin, se lisää kuntalaisten hyvinvointia.
Kansalaisareenalla on pitkä kokemus kuntien, järjestöjen ja seurakuntien välisen yhteistyön kehittämisestä ja näiden kokemusten pohjalta olemme huomanneet, että sujuvan yhteistyön ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen vaatii sitä, että kuntaan on nimetty hyvinvointikoordinaattori, jonka tehtävänä on myös järjestöyhteistyö ja/tai vapaaehtoistoiminnan edistäminen kunnan alueella. Nyt sote-palveluiden siirryttyä hyvinvointialueille näemme, että kuntien lakisääteisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävän toteuttamisessa on edelleen tärkeää säilyttää tai perustaa uusi kunnan hyvinvointikoordinaattorin / vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin tehtävä.
Kuntien kannattaa kaiken kaikkiaan jatkaa järjestöjen tukemista varsinkin siltä osin, mitä hyvinvointialue ei tee. Järjestöavustusten ohella edulliset / maksuttomat toimitilat voivat olla paikallisille järjestöille erittäin tärkeitä. Esimerkiksi monet potilasyhdistykset saattavat toimia hyvin pienellä budjetilla, mutta niiden parissa tapahtuva toiminta voi tuottaa merkittäviä säästöjä toiminnan edistäessä siihen osallistuvien hyvinvointia ja terveyttä. Kaiken kaikkiaan vapaaehtoistoiminnan alueellinen ja paikallinen tukeminen on voimakkaasti alueiden terveyttä, hyvinvointia ja elinvoimaa tukevaa toimintaa.