Tulin valituksi vuoden 2019 Vuoden vapaaehtoiseksi Lea Grönlundin kanssa. Onneksemme emme tee vapaaehtoistyötä yksin, vaan rinnalla, tukena ja mukana on aina ihmisiä auttamassa. Huomionosoitus lämmitti kovin ja otin se kiitollisena vastaan, mutta kunnia ja kiitokset kuuluvat edelleen jokaiselle vapaaehtoistyöntekijälle sekä yhdistyksille ynnä muille tahoille, jotka sitä jo tekevät tarjoten mahdollisuuksia lähteä mukaan vapaaehtoistyöhön.
On tärkeää, että jokainen toimii vapaaehtoisena juuri itselleen mielekkäässä toiminnassa. Suuren osan vapaaehtoistyöstä teemme usein näkymättömästi. Palkinnoksi todellakin riittää vastaanottajan ilo, joka lämmittää. Vapaaehtoisuus on aina palkitsevaa. Usein se viekin mukanaan tuoden sisältöä niin omaan kuin muidenkin elämään.
Yksinäisyys ja siitä aiheutuva syrjäytymisvaaran torjuminen on ollut minun alkuunpaneva voimani lähteä vapaaehtoistyöhön mukaan. Kokosimme erilaiset tahot yhteen ja herättelimme ihmisiä tämän asian äärelle. Syntyi tapahtuma nimeltään Kohtaamisia Kotkassa, joka on suunnattu kaikille.
Kohtaamisia-yhteisö toimii niin, että jokaisen omaa osaamisaluetta hyödynnetään. Yhdessä olemme saaneet aikaan jo toistuvia tapahtumia. Kohtaamisten tapahtumat ovat saattaneet ihmisiä yhteen kaikista ikäluokista ja taustoista, yhdistyksiä, yrityksiä, urheiluseuroja, kulttuuria ja hyvinvointia. Mukana on ollut niin julkisia kuin yksityisiä tahoja monessa muodossa. Tapahtumia, joissa ihmiset pääsevät aidosti kohtaamaan toisiaan sekä tutustumaan vastaavaa toimintaa järjestäviin eri yhdistyksiin, jolloin kynnys osallistua myös yhdistysten ja seurojen toimintaan on ollut matalampi.
Erilainen vuosi 2020
Tämä on ollut eriskummallinen vuosi. Keväällä koko maailma tuntui pysähtyvän hetkeksi. Siitä alkoikin ensihämmästyksen ja pelkäämisen jälkeen vapaaehtoistyön tärkeyden arvostus kaiken kansan keskuudessa. Olimme poikkeustilassa ja jokainen tunsi varmasti uudella tasolla vapaaehtoistyön tarpeellisuuden ja merkityksen. Monet havahtuivat konkreettisesti myös yksinäisyyden kokemuksiin eri tavalla kuin aiemmin. Se kosketti. Ihmiset tarjosivat apuaan ja myös pyysivät sitä aiempaa rohkeammin. Monet kiitolliset apua saaneet ovat itse luonnollisesti tarjonneet sitä muille.
Nimitykseni jälkeen kotikaupungissani juhlittiin vapaaehtoisten keskuudessa. Vapaaehtoistyön lähettiläänä sain kutsun pitämään puheita erilaisiin tilaisuuksiin Kotkassa, Virolahdella ja Pyhtäällä. Jouluna 2019 sain ilokseni julistaa joulurauhan Kotkaan Langinkosken keisarillisella kalastusmajalla järjestetyssä tilaisuudessa.
Helmikuussa vietimme Kotkassa Rakkausviikkoa, mikä tukee kaupunkistrategiaamme ja arvojamme: reiluus, rohkeus ja rakkaus. Tuolloin järjestimme jäähallissa KSOY Areenalla jo perinteeksi muodostuneet Kohtaamisten Rusettiluistelut sekä Kotkan kaupunginkirjastolla Vapaaehtoistyön tapahtuman, jossa sain olla mukana.
Olen osallistunut vuoden aikana livestriimattuihin seminaareihin vapaaehtoistyön puolesta, niin luennoimalla kuin kuulijanakin. Pääsin mukaan myös Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston kampanjaan kertomaan uratarinoita opiskelijoille, alan vaihtamista suunnitteleville ja uudelleen kouluttautuville.
Kohtaamisten kaksi suurta perinteistä tapahtumaa – Kohtaamisia Katariinan Meripuistossa ja Illalliset Lehmuskujalla – peruuntuivat tältä vuodelta. Sen vuoksi avasimme Facebookiin Kohtaamisten Videotervehdys -sivun, jossa ihmiset lähettävät toisilleen videoterveisiä, kuka minnekin maailmankolkkaan. Myös yksi uusi tapahtuma – Kohtaamisia Langinkoskella – on siirtynyt ensi kesään.
Kutsuvieraana vietin hauskan iltapäivän Kaakon Radiossa, suorassa Laiturin nokassa -ohjelmassa kertoen kuulijoille mm. elämästäni ja tietenkin vapaaehtoistyöstä.
Myös Seura-lehdessä kiinnostuttiin vapaaehtoistyön tärkeydestä. Vapun tienoilla julkaistiin henkilöhaastattelu, jossa avasin elämääni taas vähän enemmän. Jooga-lehden haastattelu yhteisöllisyydestä on tulossa syksyllä. Vietimme ihanan päivän kesäisessä Kotkassa lapsilauman ja toimittajan kanssa keskustellen aiheesta laajemminkin. Yhteisöllisyydessä on hurjasti voimaa!
Pyhtäällä Stockforsin kartanossa meillä oli syyskuun alussa eteläkymenlaaksolaisille suunnattu vapaaehtoisten virkistyspäivä. Myös vapaaehtoisten on tärkeää pitää jaksamisestaan huolta.
Opiskelen vapaaehtoistyön rinnalla, ja huhtikuussa sain ilokseni myös vakituisen työpaikan pitäessäni luentoa vapaaehtoisuudesta. Yleisön joukosta kyseltiin, kuka palkkani maksaa. Vastasin leikkisästi “vaikka sinä”. Toiminkin nyt Satumatka Productions -yrityksessä elämystuottajana kulttuurin ja tapahtumatuotannon parissa ja saan tehdä ihan näköistäni työtä. Viemme esim. vanhuksille aivan uudenlaisia elämys- ja unelmamatkoja hoivakoteihin, toimimme valtakunnallisesti ja toteutamme mielenkiintoisia projekteja, kuten kiusaamisen vastaista kampanjaa näyttelyiden muodossa.
Kesän vietin Virolahden kirkonkylällä Metsänportti-nimisessä kahvilassa ja sen yhteydessä toimivassa, lumoavassa Satumetsässä. Satumetsään kehitimme myös parisuhdeseikkailun, joka tuli tarpeeseen myös näinä aikoina, kun moni perhe ja parisuhde joutui uudenlaiseen tilanteeseen etätöiden ja eristysten takia.
Kesän ajalta peruuntuneet seminaarit puheenvuoroineen siirtyivät tilanteen toivottavasti niin salliessa syksyyn ja talveen. Toimin siis myös kokemusasiantuntijan roolissa kertoen, miten olemme saaneet Kotkassa niin suuresti ihmisiä liikkeelle ja mukaan vapaaehtoistoimintaan.
Täytyykin todeta, että mitä enemmän olen päässyt tutustumaan erilaisiin ihmisiin ja vapaaehtoistyön toimintoihin, sitä kiitollisempi olen siitä hyvyydestä, mikä onneksi on kasvava voimavara keskuudessamme. Niin paljon on tehtävää ja niin paljon uusia potentiaalisia ihmisiä, jotka voivat osallistua ja auttaa toisiaan kukin omien voimavarojensa ja resurssiensa mukaan, kunhan vain tavoittavat tästä tiedon ja innostuvat mukaan.
Pieniä tekoja – suuria vaikutuksia
Onneksi vapaaehtoisia tekijöitä on jo monia, mutta enemmän tarvitaan. Mitä enemmän meitä on, sitä parempi paikka maailma on olla ja elää. Ongelmien kasaantuminen, turha negatiivisuus ja katkeroituminen heijastuvat ympäristöön ja läheisiin. Ystävällisyys, positiivisuus ja ilo ovat aina tarttuvia. On etuoikeus olla aidosti ystävällinen ja saada kantaa vastuuta myös muista ihmisistä ja eläimistä, arvostaa, kunnioittaa ja pitää huolta myös ympäröivästä luonnosta. Olemme kaikki osa jotain suurempaa.
Vapaaehtoistyötä saattaa toisinaan tehdä ihan huomaamattaan. Olen esimerkiksi päässyt ideoimaan nk. Sporttikummitoimintaa urheiluseurojen kanssa, jotta saisimme lisää vapaaehtoisia mukaan muiden aktiivien kipeästi kaipaamaksi avuksi. Usein urheiluseuroissa on noin kymmenen “aktiivista” toiminnan järjestäjää, joista ehkä puolet on vuodesta toiseen toteuttamassa toistuvia urheilutapahtumia. Kannattajajoukoista tai vaikka oman asuinalueen ihmisistä löytyy varmasti potentiaalista väkeä, kunhan heiltä yksinkertaisesti kysytään apua ja kutsutaan mukaan.
Elämäntilanteet muuttuvat. Ihmiset kaipaavat erilaista sisältöä elämäänsä. Aina kannattaa siis kysyä ja kutsua mukaan. Kannustankin lämpimästi kaikkia, jotka eivät vielä ole mukana vapaaehtoistyössä, miettimään, mikä olisi itselle mielekkäin tapa toimia?
Kaikki me mietimme elämällemme tarkoitusta. Itse olen löytänyt sen omalla polullani. Matka on ollut antoisa. Suurin osa ajastamme on arkea, joten siitä kannattaa tehdä myös sisällöltään itselleen kokonaisvaltaisesti ihanaa. Mitä se sitten sinulle onkaan.
Lämpimiä kohtaamisia, niistä on mielestäni hyvä elämä ja onnelliset hetket tehty. Se, että pysähtyy hetkiin ja on läsnä.
Teksti: Inka Setälä
Toinen kahdesta Vuoden 2019 Vuoden vapaaehtoisesta