Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/25525/2023
Yhteenveto
Vapaaehtoistoiminta on keskeinen demokratian tukipilari, mutta sen toimintaedellytykset ovat uhattuna järjestösektorin resurssileikkausten ja kuntien taloustilanteen vuoksi.
Demokratiaohjelman tulee painottaa vapaaehtoistoiminnan merkitystä laajemmin, tukea nuorten ja haavoittuvassa asemassa olevien osallistumista sekä edistää konkreettisia yhteistyötoimia järjestöjen, koulujen ja hallinnon välillä.
Tärkeimmät näkökulmat ja ehdotukset:
Vapaaehtoistoiminnan rooli demokratiassa:
- Vapaaehtoistoiminta tarjoaa osallistumismahdollisuuksia, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja luottamusta sekä madaltaa kynnystä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
- Demokratiaohjelman tulisi huomioida vapaaehtoistoiminnan merkitys nykyistä paremmin.
Äänestysaktiivisuus:
- Vapaaehtoistoiminta voi lisätä tietoisuutta äänestämisen merkityksestä ja tukea matalan kynnyksen osallistumista.
Nuorten osallisuus:
- Vapaaehtoistoiminta auttaa lapsia ja nuoria oppimaan osallisuutta ja vaikuttamista, valmistaa heitä demokraattiseen osallistumiseen ja ehkäisee pahoinvointia.
- Demokratiaohjelmassa tulisi painottaa nuorten osallistumisen tukemista, esimerkiksi Digiraati-työkalun tapaan.
Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus:
- Vapaaehtoistoiminta toimii käytännön väylänä demokratia- ja ihmisoikeuskasvatukseen, erityisesti nuorten ja lasten keskuudessa.
- Koulujen ja järjestöjen yhteistyötä on vahvistettava, jotta nuoret löytävät konkreettisia tapoja vaikuttaa.
Haavoittuvassa asemassa olevien osallistuminen:
- Kansalaisjärjestöjen osaamista ja verkostoja tulisi hyödyntää haavoittuvassa asemassa olevien tavoittamiseksi ja osallisuuden lisäämiseksi.
Hyvä keskustelukulttuuri ja mielipiteenvaihto:
- Vapaaehtoistoiminta tukee dialogitaitojen, kuten kuuntelun, empatian ja yhteistyön, kehittymistä.
- Järjestöt voivat tavoittaa ja osallistaa myös marginalisoituja ryhmiä tehokkaasti.
Paikallishallinto ja lähidemokratia:
- Kansalaisjärjestöjen paikallistuntemus ja yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa tulee huomioida osallisuuden kehittämisessä.
Kansallinen demokratiapolitiikka:
- Vapaaehtoistoiminnan rooli demokratiapolitiikassa tulisi tunnistaa vahvemmin. Se edistää kansalaisten osallistumista, yhteisöllisyyttä ja syrjäytymisen ehkäisyä.
Luonnos valtioneuvoston periaatepäätökseksi kansallisesta ohjelmasta demokratian ja osallistumisen edistämiseksi (demokratiaohjelma)
Kansalaisareena kiittää mahdollisuudesta antaa lausunnon oikeusministeriölle valtioneuvoston periaatepäätökseksi kansallisesta ohjelmasta demokratian ja osallistumisen edistämiseksi
Yleiset kommentit
Esitämme luonnokseen havaintomme kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan näkökulmasta.
Demokratiaohjelman luonnoksessa kuvataan, miten demokratiaa on aiempien hallituskausien aikana kehitetty. Kansalaisareenan mielestä on huolestuttavaa, että vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytysten parantaminen mainitaan vain kuvauksessa aiemmasta demokratiatyöstä, ei uuden demokratiaohjelman toimenpiteissä.
Vapaaehtoistoiminnan tilannekuva vuonna 2024 on osittain toiveikas, osittain huolestuttava. Kansalaisareenan selvitysten mukaan suomalaiset, erityisesti nuoret, haluavat lisätä osallistumistaan vapaehtoistoimintaan. Järjestösektorin leikkausten sekä kuntien ja hyvinvointialueiden haastavan taloustilanteen vuoksi vapaaehtoistoiminnan koordinointiin käytettävät resurssit ovat kuitenkin niukkenemassa. Vapaaehtoistoiminta on demokratian keskeinen tukipilari, eikä sen elinvoimaa saa pitää itsestään selvänä.
Vapaaehtoistoiminta toteutuu niin kansalaisjärjestöjen kuin muidenkin toimijoiden kautta. Demokratian vahvistumisen kannalta on tärkeää tunnistaa ja vaalia myös kuntien, hyvinvointialueiden, seurakuntien, uskonnollisten yhteisöjen, yritysten, vapaan kansalaistoiminnan ja ihmisten omaehtoisen toiminnan kautta toteutuvaa aktiivisuutta. Näiden tahojen avulla on mahdollista kehittää myös luonnoksessa esitettyä yhteistyötä.
Demokratia rakentuu osallisuuden ja osallistumisen varaan. Vapaaehtoistoiminta on demokratian keskeinen tukipilari, sillä se luo osallistumismahdollisuuksia. Vapaaehtoistoiminta antaa ihmisille mahdollisuuden osallistua yhteiskunnan kehittämiseen ja vaikuttaa asioihin, jotka ovat heille tärkeitä. Se madaltaa kynnystä osallistua päätöksentekoon ja vaikuttamiseen ilman muodollisia poliittisia rakenteita, vahvistaa yhteisöllisyyttä, edistää luottamusta ja antaa kansalaisille taitoja ja kokemuksia, jotka kannustavat heitä osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon.
Äänestysaktiivisuus
Vapaaehtoistoiminta tarjoaa kansalaisille konkreettisen, matalan kynnyksen kanavan osallistua yhteiskunnan toimintaan ja vaikuttaa yhteisiin asioihin. Vapaaehtoistoiminnan keinoin voidaan lisätä tietoisuutta äänestämisen merkityksestä ja tarjota konkreettista tukea.
Osallistuminen on keskeistä demokraattisen järjestelmän vahvistamiseksi, sillä se antaa yksilöille mahdollisuuden tuoda esiin mielipiteitään, käyttää omaa osaamistaan ja vaikuttaa päätöksentekoon niin paikallisella kuin laajemmallakin tasolla.
Nuorten kuulemiseksi järjestetään enemmän keskustelutilaisuuksia ja mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon myös vaalien välillä.
Vahvistamme lasten ja nuorten osallisuutta
Lapset ja nuoret voivat oppia osallisuutta ja vaikuttamista vapaaehtoistoiminnan kautta, mikä rakentaa demokraattista yhteiskuntaa pitkäjänteisesti. Vapaaehtoistoiminta tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden hahmottaa omia tulevaisuustoiveitaan ja tuoda niitä esille yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Tämä tukee lasten ja nuorten pitkäaikaista osallistumista aktiivisina kansalaisina ja positiivisen muutoksen aikaansaajina. Vapaaehtoisten avulla voidaan luoda ja tukea nuorten paikallisia vaikuttajaryhmiä, kuten nuorisovaltuustoja, joissa nuoret voivat harjoitella demokratiataitoja ja vaikuttamista.
Vapaaehtoistehtävät tarjoavat erityisesti nuorille ja politiikan ulkopuolella oleville mahdollisuuden harjoitella vaikuttamista, johtamista ja yhteistyötaitoja. Tämä valmistaa uusia sukupolvia osallistumaan demokraattisiin prosesseihin.
Nuorten pahoinvointi, kuten mielenterveysongelmat, päihteiden ongelmakäyttö ja syrjäytyminen, herättää huolta, mutta ehkäisytoimiin kiinnitetään liian vähän huomiota. Nykyinen palvelujärjestelmä keskittyy yksilöön, odottaen nuorten sopeutuvan yhteiskunnan ehtoihin. Tämä lähestymistapa jättää nuoret usein vaille mahdollisuutta vaikuttaa yhteiskunnallisiin ongelmiin, jotka pahoinvointia aiheuttavat.
Nuorilla on oikeus tulla kuulluiksi ja vaikuttaa, mutta moni ei tiedä, miten se on mahdollista, tai kokee vaikuttamisen turvattomaksi. Osallistuminen voisi kuitenkin lievittää ahdistusta ja tuoda merkityksellisyyden tunnetta, erityisesti globaalien kriisien, kuten ilmastonmuutoksen, aiheuttaman huolen keskellä.
Ehdotamme kestävästä hyvinvoinnista lähtevää tukimallia, jossa hyvinvointia tuetaan paitsi yksilön, myös yhteiskunnallisten olosuhteiden kautta. Päätöksentekijöillä on vastuu luoda edellytykset nuorten arvostukselle ja vaikuttamismahdollisuuksille. Hyvä esimerkki tästä on oikeusministeriön Digiraati, joka osoittaa, että nuoret voivat toimia aktiivisina ja arvokkaina yhteiskunnan jäseninä, kun heille annetaan siihen välineet ja mahdollisuus.
Kehitämme demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen käytäntöjä
Vapaaehtoistoiminta on tärkeä käytännön keino edistää demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta. Vapaaehtoistoiminta rohkaisee yksilöitä kyseenalaistamaan vallitsevia rakenteita ja etsimään ratkaisuja ongelmiin. Kriittinen ajattelu ja halu osallistua ovat demokratian elinehtoja.
Kaiken kaikkiaan vapaaehtoistoiminta toimii väylänä kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen, mikä on demokraattisen järjestelmän keskeinen tukipilari. Demokratia ei ole vain äänestämistä, vaan myös jatkuvaa osallistumista ja yhteisen hyvän edistämistä, jossa vapaaehtoistyöllä on merkittävä rooli.
Tavoitelinjaus 6:
Kannatamme linjaukseen kirjattua toimenpidettä: “demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen käytännön toteuttamisvaihtoehtojen ja ratkaisumallien kehittäminen yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa keskeisten sidosryhmien, kuten kolmannen sektorin toimijoiden, vanhempien ja muiden lähiyhteisötoimijoiden kanssa.”
Demokratia vahvistuu ja monipuolistuu, kun siitä puhuvat ja siihen osallistuvat kaikenikäiset. Vanhempien rooli onkin merkittävä, mutta muiden lähiyhteisön toimijoiden rooli korostuu silloin, kun vanhemmilta ei saa demokraattisen osallistumisen mallia tai kun vanhemmilta saatava malli on yksipuolinen. Mainittujen toimijoiden lisäksi erityisesti opintokeskukset tukevat eri-ikäisten demokratiakasvatusta kouluttaessaan kansalaisille demokraattisessa osallistumisessa tarvittavia taitoja. Myös kaikki vapaaehtoistoimintaa järjestävät eri toimijat – kunnat, hyvinvointialueet, seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt sekä yritykset –ylläpitävät demokraattisessa osallistumisessa tarvittavia taitoja.
Koulujen ja oppilaitosten demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksessa konkreettinen käytännön tieto ja kokemus vaikuttamisen mahdollisuuksista ovat keskeisiä. Nuorten omien havaintojen mukaan vapaaehtoistoimintaa ei välttämättä mainita koulussa millään lailla. Vaikuttamismahdollisuuksien metsästäminen on haastavaa koulun, harrastusten ja muun vapaa-ajan lomassa. Usein käykin niin, että vaikuttamisen into lopahtaa, kun vaikuttamismahdollisuuksia ei ole saatavilla helposti. Nuoret kaipaavat turvallisia vaikuttamismahdollisuuksia ja selkeää tietoa siitä, miten, missä ja mihin asioihin he voivat vaikuttaa. Kokemuksellisen oppimisen kautta lapset ja nuoret voivat saada osallistumisesta ja vaikuttamisesta myönteisiä, ikätasoisia kokemuksia, jotka kantavat pitkälle.
Yhteistyö järjestöjen ja muiden lähiyhteisön toimijoiden kanssa onkin demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksessa keskeistä, jotta nuoret pääsevät heti kiinni itseään kiinnostaviin vaikuttamisen ja osallistumisen paikkoihin. Kertomalla vapaaehtoistoiminnan laajasta kirjosta, kokemalla vapaaehtoistoimintaa käytännössä ja kutsumalla vapaaehtoistoiminnan tarjoajat yhteistyöhön koulujen kanssa saataisiin laajennettua lasten ja nuorten käsitystä aktiivisesta osallistumisesta. Vapaaehtoisena voi toimia jo päiväkoti-ikäinen, ja konkreettinen toiminta antaa erilaista näkökulmaa osallistumiseen kuin esimerkiksi äänestäminen tai kuulemistilaisuudet. Kun lapset ja nuoret ymmärtävät, että osallistumismahdollisuuksia on hyvin monenlaisia ja kaikenlainen osallistuminen on arvokasta, löytävät he helpommin juuri itselleen sopivan tavan toimia.
Tahtotila yhteistyöhön on jo olemassa ja kirjattu opetussuunnitelmiin. Koulujen arjen kiireet ja resurssit kuitenkin usein haastavat viemään yhteistyötä käytäntöön.
Tavoitelinjaus 7:
Katsomme. että oppijan koko koulutuspolulla – varhaiskasvatuksesta peruskoulun ja toisen asteen kautta korkea-asteelle ja aikuisopetukseen – on tärkeää lisätä mahdollisuuksia tutustua vapaaehtoistoimintaan osallisuuden ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen väylänä. Samalla on olennaista, että myös kotoutumisprosessin aikana nostetaan esiin järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan tarjoamia mahdollisuuksia. Näin uudet suomalaiset voivat löytää mielekkäitä tapoja osallistua yhteiskuntaan ja vaikuttaa sen kehitykseen.
Tavoitelinjaus 8
Kannatamme tavoitetta, että hallinnon ja kansalaistoimijoiden ratkaisukeskeistä kumppanuutta vahvistetaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien tavoittamiseksi.
Kansalaisjärjestöillä sekä muilla kansalaisyhteiskunnan toimijoilla, kuten uskonnollisilla yhteisöillä on kyky kehittää ratkaisuja, aidon, arvostavan osallisuuden toteutumiseen. Näiden toimijoiden osaamisen ja verkostojen hyödyntäminen on erittäin tärkeää, jotta haavoittuvassa asemassa olevat väestöryhmät saavat mahdollisuuksia ilmaista itseään, vaikuttaa ympäröivään maailmaan ja parantaa asemaansa.
Vahvistamme hyvän keskustelun ja mielipiteen vaihtamisen kulttuuria
Tavoitelinjaus 9
Aiemmin onkin jo todettu, että vapaaehtoistoimintaan osallistuminen lisää ihmisten valmiuksia osallistua myös puntaroivaan päätöksentekoon.
Dialogit ja puntaroivat keskustelut ovat tärkeitä. Vapaaehtoistoiminta tukee ja lisää myös opittavia demokratiataitoja kuten kuuntelu- ja havainnointitaidot, empatia, yhteistyö- ja konfliktinratkaisutaidot. Vapaaehtoistoiminta tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia oppia uusia asioita ja hyödyntää omaa osaamistaan sekä tukee vapaaehtoisten valmiuksia harjoitella itselleen uusia taitoja. Moniin vapaaehtoistehtäviin sisältyy säännöllinen perehdytys ja koulutus, jotta vapaaehtoistehtävässä tarvittavat taidot pysyvät ajantasaisina.
Kansalaisjärjestöt tuntevat syvällisesti kohderyhmiensä tarpeet ja erityispiirteet. Järjestöt tekevät usein ruohonjuuritason työtä, mikä mahdollistaa aidon ja suoran dialogin kohderyhmien kanssa.
Järjestöillä voi olla erityisasema vaikeasti tavoitettavien ryhmien, kuten marginalisoitujen tai syrjäytymisvaarassa olevien, parissa. Jotta tavoitetaan myös vaikeasti tavoitettavat, täytyy osallistumistapojen suunnittelussa huomioida erilaisten kohderyhmien tarpeet. Kansalaisjärjestöt ovat usein vahvasti integroituneita yhteisöihin, mikä luo luottamusta kohderyhmien keskuudessa ja he tavoittavatkin ihmisiä ketterästi ja nopeasti.
Kehitämme paikallishallintoa ja varmistamme lähidemokratian toteutumisen
Tavoitelinjaukset 10 ja 11
Kansalaisjärjestöillä sekä alueellisilla ja paikallisilla yhdistyksillä ja järjestöillä on hyvät yhteydet hyvinvointialueisiin. Vapaaehtois- ja järjestökentän toimijat tunnistavat hyvin paikalliset tarpeet ja mahdollisuudet ja heitä on tärkeää kuulla osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia kehitettäessä ja edistettäessä.
Kehitämme kansallista demokratiapolitiikkaa
Tavoitelinjaukset 12 ja 13
Vapaaehtoistoiminta voi toimia keskeisenä osana demokratiapolitiikan kehittämistä ja vahvistaa demokratian elementtejä, kuten kansalaisten osallistumista, yhteisöllisyyttä ja perusoikeuksien toteutumista. Vapaaehtoistoiminta tarjoaa kansalaisille konkreettisen kanavan osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan, edistää sananvapautta, lisätä luottamusta yhteisöihin ja ehkäistä syrjäytymistä.