Kun Suomessa on perinteisesti kiinnitytty yhteiskuntaan työn kautta, tulevaisuudessa ihmiset kiinnittyvät jaettujen tavoitteiden ja merkityksellisen tekemisen kautta. Siksi epävarmuudet tulee minimoida ja monenlaiset kiinnittymisen mahdollisuudet taata. Ihmiset pitää voida olla osallisina heitä voimauttavissa yhteisöissä, todetaan Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa – Jaettu ymmärrys työn murroksesta. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja. 13a/2017
Työn muutos pakottaa luomaan järjestelyt, joilla ihmiset voivat päivittää ja lisätä osaamistaan koko työuran ajan. Opiskelusta tulee osa työtä. Tulevaisuuden osaamistarpeet keskittyvät ei-kognitiivisiin taitoihin, kuten kykyyn oppia uutta, hallita omaa ajankäyttöä, johtaa itseään, tunnistaa oleellinen, ajatella kriittisesti ja joustavasti.
Selonteossa visioidaan, että työpaikoista tulee väliaikaisia, episodimaisia rakenteita tai ne muovautuvat nopeasti muuttuviksi ja jatkuvasti oppiviksi mekanismeiksi. Organisaatiot ja työn käytännöt liikkuvat pysyvistä hierarkioista kohti väliaikaisia ja mobiileja yhteisöjä. Siirrytään kohti monimuotoista, itseohjautuvaa ja monitilaista työtä. Organisaatioiden odotetaan olevan jatkuvasti oppivia, innovoivia, joustavia, liikkuvia ja verkostoituvia.
Työn muutos haastaa hyvinvointiyhteiskunnan perustan. Pirstoutuneiden ja katkonaisten elämänkulkujen maailmaan liittyy kasvava syrjäytymisen riski. Ihmisten perustoimeentulo ja tulontasausmekanismit tulee ajatella ja organisoida uudella tavalla. Selonteossa todetaan yksiselitteisesti, että on kehitettävä uusi ratkaisu toimeentulon ja turvan takaamiseksi ihmisille. Lue lisää täällä.