Jos järjestöavustuksia leikataan merkittävästi, on julkisen toimijan vaikeaa tai lähes mahdotonta paikata leikkausten vaikutuksia myöhemmin.
Vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi vaati Kauppalehdessä 15.10. järjestöjen veikkausavustusten siivoamista.
Järjestöt tukevat usein kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia ihmisiä. Juuri heille järjestöjen tuki on korvaamatonta. Jos järjestöavustuksia leikataan merkittävästi, on julkisen toimijan vaikeaa tai lähes mahdotonta paikata leikkausten vaikutuksia myöhemmin.
Sosiaalibarometrin mukaan vuonna 2020 tarvittiin järjestöjen tukea paikkaamaan julkisen sektorin aukkoja, ja tarve jatkuu. Kuntien sote-palvelujen sekä paikallistason Kela- ja TE-palvelujen johtajista 53 prosenttia piti järjestöjen merkitystä suurena koronaepidemian vaikutusten lieventämisessä.
Järjestöissä tehtävä ammattityö on erittäin laadukasta, ja sellaista, mitä ei joko lainkaan tai samassa laajuudessa löydy kunnista. Järjestöt tarjoavat esimerkiksi seksuaalirikoksen tai muun traumaattisen tapahtuman kohdanneille toipumista edistäviä palveluita.
Eikö järjestöjen toiminta sitten pyörisi ilman avustuksiakin, pelkkien vapaaehtoisten voimin? Vastaus on ei: resursseja tarvitaan vapaaehtoistoiminnan organisoimiseen, johtamiseen ja kouluttamiseen sekä tiloihin ja välineisiin.
Rahoittaminen kannattaa: Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti on laskenut, että yksi vapaaehtoistoimintaan sijoitettu euro tuottaa kuuden euron hyödyn takaisin yhteiskunnalle.
Taloustutkimuksen keväällä 2021 tekemän Vapaaehtoistyö Suomessa -tutkimuksen mukaan vapaaehtoistyötä tekevien määrä ei ole merkittävästi vähentynyt edes koronapandemian aikana. Tämä kertoo järjestöjen kyvystä sopeuttaa toimintaansa nopeasti uusiin tilanteisiin ja hyödyntää suomalaisten auttamishalua.
Toiminnan arviointi on jo sisällytetty esimerkiksi sote-alan järjestöavustuksia myöntävän STEAn haku- ja raportointiprosessin kaikkiin vaiheisiin.
Ahosniemen mainitsemaa ”hyvien tarkoitusten suota” mitataan siis joka vuosi valtioneuvoston alaisuudessa. Järjestöjen on pakko kehittyä arvioinnissa jatkuvasti. Jos järjestö ei ole suunnitellut arviointia hyvin jo hakuvaiheessa, ei avustusta edes myönnetä.
Aktiivinen kansalaisyhteiskunta on suomalaisen yhteiskunnan voimavara, joka tarjoaa tukea apua tarvitseville ja merkityksellistä tekemistä vapaaehtoisille. Kun ihmiset voivat hyvin, yhteiskuntakin voi hyvin.
Kirjoittajat:
Marjo Salmela, järjestöpäällikkö, Kansalaisareena ry
Hanna Virtanen, alueellinen koordinaattori, Päijät-Hämeen vapaaehtoistoiminnan verkosto
Anne Porthén, toiminnanjohtaja, Kansalaisareena ry