Kirjoittaja on yhdeksäsluokkalainen Mesi Tanninen, joka toimii tukioppilaana ja vapaaehtoisena JEP – Nuorten näköinen vapaaehtoistoiminta -hankkeessa. Blogiteksti on Mesin pitämä puhe Nuorten vapaaehtoistoiminnan festareilla Oodissa lokakuussa 2023.
Yhä enemmän nuoria havahtuu tänä päivänä siihen, ettei nuori huomioida yhteiskunnassa ja politiikassa tarpeeksi. Hyvänä esimerkkinä toimii viime aikoina puhuttaneet hallituksen kaavailemat suuret leikkaukset, jotka kohdistuisivat esimerkiksi opiskelijoiden toimeentulolähteisiin. On kamalaa nähdä, että raha painaa vaakakupissa enemmän, kuin nuorten hyvinvointi.
Nuoret ovat lopen kyllästyneitä huomiotta jättämiseen. Me haluamme äänemme kuuluville, ja me haluamme sen kuuluville nyt.
On kuitenkin hyvin vaikeaa metsästää erilaisia vaikutusmahdollisuuksia käsiinsä koulun, mahdollisten harrastusten ja muun vapaa-ajan lomassa. Usein käykin niin, että vaikuttamisen into lopahtaa, kun vaikutusmahdollisuuksia ei ole saatavilla helposti.
Nykyään sosiaalinen media on oiva vaikutusalusta, mutta kaikki eivät halua sitä käyttää. Tälle on syynä esimerkiksi se, että oma ääni voi hukkua somen jatkuvaan sisältövirtaan taikka voi joutua nettikiusaamisen kohteeksi.
Nuoret siis kaipaavat turvallisia vaikutusmahdollisuuksia, jotka olisivat helposti saatavilla.
Miten tällaisia mahdollisuuksia voi sitten tarjota? Erityisen tärkeää on selkeä viestintä. Sosiaalisessa mediassa voi saada helposti nuoria kiinni, mutta usein nettialustojen algoritmit suuntaavat järjestöjen sisältöä vain vaikuttamisesta erityisesti kiinnostuneille nuorille. On tärkeää saada mahdollisimman monia erilaisia nuoria mukaan vaikutustyöhön, jotta voimme käsitellä mahdollisimman monia erilaisia ongelmia.
Kannattaa mennä sinne, missä nuoria on. Koulusta tavoittaa lähes jokaisen maamme nuoren. Itse olen istunut yhteiskuntaopin tunnilla, ja minulle on kerrottu, että minäkin voin vaikuttaa yhteiskuntamme asioihin. Minulle ei tosin kerrottu miten, taikka missä. Jos vain luokalleni olisikin kerrottu erilaisista järjestöistä, niiden toiminnasta ja kuinka lähteä mukaan, olisin löytänyt vapaaehtoistyön pariin jo paljon aikaisemmin.
Yhteiskuntaopin perusopetuksen opetussuunnitelmassa lukee seuraavasti: “Yhteiskuntaopin oppiaineen tehtävänä on antaa yhteiskunnan toiminnasta ja kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista tiedollinen perusta, sekä rohkaista oppilaita kehittymään oma-aloitteisiksi yhteiskunnallisiksi ja taloudellisiksi toimijoiksi.” Itse en koe, että minulle olisi tähän mennessä annettu vaikutusmahdollisuuksistani tiedollinen perusta.
Tähän mennessä yhdeksännellä luokalla olemme yhteiskuntaopin tunneilla käyneet läpi kuinka hakea avioeroa. Ymmärrän toki, että oppiaineen tehtävänä on opettaa nuorille myös näitä asioita, mutta rehellisesti sanoen, itselleni avioero ei ole vielä ollenkaan ajankohtainen asia. En luultavasti tule hakemaan avioeroa vielä hetkeen, joten avioeron laillisten toimien oppimisen sijasta kaipaisin tietoa omista vaikutusmahdollisuuksistani.
Olen varma, että niin koulun oppilaat kuin opettajatkin olisivat hyvin kiitollisia ja arvostaisivat suuresti, jos vaikutusmahdollisuuksia tarjoavat järjestöt ottaisivat yhteyttä kouluihin, esittelisivät toimintaansa ja näin avaisivat nuorille uusia mahdollisuuksia vaikuttaa, ja olla aktiivisena osana yhteiskuntaa.
Moni nuori itseni mukaan lukien nauttii vaikutustyöstä ja tekee sitä mielellään. Helppojen vaikutusmahdollisuuksien myötä olen varma, että yhä useampi nuori hakeutuu vapaaehtoistoiminnan pariin.
Esimerkiksi itselleni vapaaehtoistoiminnasta on tullut tärkeä osa elämää. Vapaaehtoistoiminta on antanut minulle monta uutta ystävää, hienoja kokemuksia sekä olen saanut ääneni kuuluville. Monia nuoria kiinnostavat tällaiset mahdollisuudet.
On eräs asia, jolla järjestöt voivat auttaa nuoria huomattavasti. Tämä asia on todistukset osallisuudesta. Itse olen saanut Kansalaisareenalta todistuksia työstäni ja osallisuudestani. Tällaiset kirjalliset todistukset auttavat minua suuresti, kun haen haluamaani lukioon, taikka kun haen kesätöitä.
Useat nuoret jäävät vuosittain ilman kesätöitä, ja vapaaehtoistoimintaan osallistuminen on oiva tapa nuorille kasvattaa ansioluetteloa. Tämä tuottaa voittoa kaikin puolin, sillä järjestöt saavat osallisia, nuoret pääsevät vaikuttamaan, sekä yhä useampi nuori saa kesätöitä ja tarvitsemaansa työkokemusta.
Pyydän siis, että järjestöt yrittäisivät tavoittaa nuoria erityisesti kouluista, sillä kouluissa on kaikki maamme nuoret.
Pyydän, että meidän nuorten tarpeet huomioitaisiin, ja meidän ääntämme kuunneltaisiin ja sitä pyrittäisiin tuomaan jatkossakin kuuluville.
Pyydän, että meille tarjottaisiin vaikutusmahdollisuuksia ja uusia kokemuksia vapaaehtoistyön parissa.
Ja pyydän, että vapaaehtoistyöhön osallistumisen kynnystä madallettaisiin niin, että osallisuus ei olisi enää suuri hyppy tuntemattomaan, vaan pieni askel tulevaisuuteen.