Mitä lobbaajat puuhaavat poliitikkojen kampanjoidessa EU-vaaleja varten? Mitä voittoa tavoittelematon lobbausjärjestö tekee? Miksi pakolaiset ovat yksi eurooppalaisen vapaaehtoistyön asialistan kärkikohtia? Euroopan vapaaehtoistyökeskuksen johtaja Gabriella Civico kertoo.
Brysselin kevät on kukassa ja EU-vaaleihin on aikaa enää muutama viikko. Poliitikkojen kampanjoidessa virkamiehistöllä on kiire saattaa loppuun päättyvän viisivuotiskauden töitä. Mutta mitä tekee tällä välin EU-politiikan koneiston kolmas ratas: lobbaajat eli edunvalvojat?
– Vaalien alla meillä on vähemmän tapaamisia poliitikkojen, etenkin meppien ja näiden henkilökunnan kanssa. Keskitymme sen sijaan tukemaan jäsenjärjestöjämme tuomaan vapaaehtoistyöaiheita esille EU-vaaleissa, kertoo Gabriella Civico, Euroopan vapaaehtoistyökeskus (European Volunteer Centre) CEV:n johtaja.
– Samaan aikaan työ Euroopan komission ja EU-jäsenmaiden kanssa jatkuu tavalliseen tapaan muun muassa Euroopan solidaarisuusjoukkojen (EU:n uusi nuorten yhteiskunnallisen osallistamisen hanke) täytäntöönpanemiseksi.
Ei oman edun tavoittelemiseksi
CEV on eurooppalaisten vapaaehtoisjärjestöjen kattojärjestö, jonka jäseniä ovat Kansalaisareena Suomessa ja vastaavat organisaatiot muissa EU-jäsenmaissa. Sen tehtävä on valvoa vapaaehtoistyön etuja EU-instituutioissa: parlamentissa, komissiossa ja neuvostossa.
Moni ymmärtää edunvalvonnan, eli lobbaamisen, ”hähmäiseksi” käytäväpolitikoinniksi, jossa isot yritykset ostavat poliitikkojen uskollisuuden. Civico ei allekirjoita näkemystä CEV:n osalta.
– Oikeastaan me erottaisimme edunvalvonnan sellaisesta lobbaamisesta, jolla tavoitellaan omaa tai jonkun toisen voittoa. Lobbausjärjestöt pyrkivät yleensä maksimoimaan joidenkin yksilöiden tai kokonaisten toimialojen, kuten vaikka öljyteollisuuden, voitot. Edunvalvontajärjestöt sen sijaan pyrkivät vaikuttamaan politiikkaan puolustaakseen toisten oikeuksia ja hyvinvointia, ja toimivat siinä mielessä koko yhteiskunnan hyväksi.
Käytännössä CEV:n edunvalvontatyö käsittää pitkälti tiedottamista vapaaehtoistyöhön liittyvistä asioista poliittisille päättäjille, kansalle ja muille sidosryhmille. Tavoite on parantaa vapaaehtoistyön poliittista ja juridista toimintaympäristöä Euroopassa.
– Suurin osa päättäjistä ei ymmärrä vapaaehtoistyön todellista arvoa – eivätkä vapaaehtoistyön parissa toimivat ihmiset itsekään. Kansalaisyhteiskunnan ja vapaaehtoistyön kysymysten heikko tuntemus ja niiden puutteellinen arvostus on meidän suurin haasteemme mitä tulee EU-päättäjiin, Civico lisää.
Toimiva politiikka vaatii koordinaatiota
Toinen merkittävä ongelma on politiikan heikko koordinointi. Vapaaehtoistyö leikkaa monia yhteiskunnan osa-alueita, ja jotta se voisi toimia tehokkaasti tulisi monen eri kansallisen ja EU-tason päättäjän ja ministeriön olla perillä asioista. Mutta poliittinen johto on hajanaista. Joissakin jäsenmaissa vapaaehtoistyö on esimerkiksi sisäministeriön vastuulla, toisissa taas nuoriso-, kulttuuri- tai urheiluministeriön vastuulla. Kaikki eri jäsenmaiden vapaaehtoistyöstä vastaavat ministerit eivät siksi välttämättä koskaan kohtaa täydellä kokoonpanolla, mikä vaikeuttaa kokonaisuuksien hahmottamista ja hyvän politiikan tekemistä.
EU-jäsenmaiden välillä on lisäksi merkittäviä eroja esimerkiksi siinä, miten paljon vapaaehtoistyötä rahoitetaan, miten kansalaisyhteiskunnan sallitaan toimia, miten vapaaehtoistyötä palkitaan ja millaista tunnustusta kansalainen siitä saa. CEV uskoo, että näistä eroista tarvitaan lisää tutkittua tietoa, jotta ongelmakohtia voidaan korjata.
– Suuren osan työstämme panostamme siihen, että yritämme vakuuttaa päättäjät aloittamaan järjestelmällisen tiedonkeruun vapaaehtoistyöstä EU:ssa. Tietoa tarvitaan hyvän ja tosiasioihin perustuvan politiikan tekemiseen. Vertailtavissa olevan tiedon puute on yksi suurimpia esteitä vapaaehtoistyön hyvin mahdollistavan ympäristön luomiseksi Euroopassa, Civico jatkaa.
Äänestämään vapaaehtoistyön puolesta
Seuraavalla vaalikaudella CEV tulee työskentelemään tutkimustiedon lisäämiseksi, vapaaehtoistyön rakenteiden rahoituksen turvaamiseksi, vapaaehtoistyökokemuksen tunnustamisen parantamiseksi, ja uusien EU:n vapaaehtoistyöhankkeiden kehittämiseksi. Tämän ”5R-agendan” teemat ovat Real Value eli todellinen arvo, Regulatory Framework eli lainsäädäntö, Recognition eli tunnustus, Resources eli resurssit – ja Refugees eli pakolaiset.
Miksi pakolaiset on nostettu yksittäisenä teemana tavoitteeksi, kun loput neljä tavoitetta koskevat vapaaehtoistyön olosuhteita yleisesti?
– Kun määrittelimme 5R-tavoitteet vuonna 2015, vapaaehtoiset olivat Euroopasta turvaa hakeville tarjotun tuen selkäranka. Se oli selkeä esimerkki ja näkyvä symboli sille, miten tärkeitä vapaaehtoiset ovat, Civico vastaa.
Sittemmin viides R käsittää hänen mukaansa yleensä ”pakolaiset ja sosiaalisen osallisuuden”.
– Sosiaalinen osallisuus tavoitteena muistuttaa siitä, että jotta vapaaehtoisten potentiaali Euroopassa toteutuisi, tarvitsemme järjestörakenteita ottamaan vastaan, tunnustamaan ja arvostamaan näitä vapaaehtoisia.
CEV:n vaalikampanja kulkee nimellä Vote Volunteer Vision, vapaasti käännettynä ”äänestä vapaaehtoisvisiota”. Kampanja pyrkii vahvistamaan meppiehdokkaiden tietoisuutta ja ymmärrystä vapaaehtoistyöstä. Myös jokainen vapaaehtoinen – jokainen kansalainen – voi äänestämällä tehdä osansa vaikuttaakseen vapaaehtoistyön tulevaisuuteen.
– Jos haluat puolustaa muiden oikeuksia ja tehdä solidaarisuustyötä yhdessä muiden kanssa, ja jos mielestäsi näiden periaatteiden tulisi vaikuttaa siihen, miten EU ajattelee ja toimii, sinun täytyy äänestää. Äänestää ehdokkaita, jotka ajattelevat samoin, muistuttaa Civico.
Teksti: Anna Savolainen