Vuosittain julkaistava Nuorisobarometri on yksi mielenkiintoisimmista ajankohtaiskatsauksista nuorten arvoihin ja asenteisiin. Maaliskuussa julkaistu Nuorisobarometri 2018 tarkastelee nuorten ajatuksia politiikasta, yhteiskunnan instituutioista ja vaikuttamisesta. Tutkimuksen tulos on kannustava luettavaa: nuorten kiinnostus politiikkaan on ennätyskorkealla. Entä millaisia vaikuttamisen keinoja nuoret pitävät tärkeinä ja miten nuoret suhtautuvat järjestöihin vaikuttamisen kanavina?
Nuorisobarometrin mukaan äänestäminen on nuorille tärkein vaikuttamisen keinoista. Nuoret kokevat, että äänestämällä voi vaikuttaa ja moni myös käyttää äänioikeuttaan. Hyvänä vaikuttamiskeinona heti äänestämisen jälkeen tulee toimiminen nuorisovaltuustossa tai järjestössä. Nuorista 64 % kokee, että nuorisovaltuustoihin tai järjestötoimintaan osallistumalla voi vaikuttaa melko paljon tai erittäin paljon. Tämä luottamus ei kuitenkaan aina käänny teoiksi sillä Nuorisobarometrin mukaan vain 25 % on itse vaikuttanut osallistumalla järjestötoimintaan. Luku ei myöskään ole kasvanut edellisen, vuonna 2013 tehdyn kyselyn jälkeen. Onko järjestöjen toimintaan vaikea osallistua tai vaatiiko se liikaa muiden kiireiden keskellä? Onko tarjolla sopivaa, nuoria kiinnostavaa toimintaa?
Osallistumisen esteet
Vaikka nuorisovaltuustoissa ja järjestöissä toimiminen nähdään hyvänä vaikuttamisen keinona, on matkalla esteitä, jotka voivat haitata osallistumista. Vuoden 2012 Nuorisobarometrissa havaittiin, että vaikka nuoret ovat motivoituneita vapaaehtoistoimintaan, ei kiinnostus välttämättä muutu teoiksi. Osallistumisen esteitä ovat muun muassa tarjonnan, varojen tai sopivan seuran puute. Osa nuorista ei myöskään tiedä, miten he pääsisivät mukaan vapaaehtoistoimintaan.
Samansuuntaisia selityksiä tarjoaa myös Kansalaisareenan, Opintokeskus Siviksen ja Kirkkohallituksen toukokuussa 2018 Taloustutkimuksella teettämä tutkimus. Tutkimuksen mukaan 76 % nuorista on kiinnostunut vapaaehtoistoiminnasta osana opintojaan. Samaan aikaan 18 % ei kuitenkaan tiedä, miten he pääsisivät mukaan ja 27 % ilmoittaa tärkeimmäksi osallistumattomuuden syyksi sen, ettei heitä ole pyydetty mukaan. Yhtenä syynä voi myös olla, ettei järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan moninaista kirjoa tunneta kovin hyvin. Esimerkiksi Kansalaisareenan Jeesaan – Nuori vapaaehtoistoiminnassa -hankkeessa on havaittu, että nuoret kyllä usein tuntevat vanhusten auttamisen ja lipaskeräämisen, mutta vaikkapa somelähettiläänä toimiminen, valokuvaus tai mummodiskossa auttaminen ovat tuntemattomampia vapaaehtoistehtäviä.
Kun nuorilla on halua toimia, sitä pitäisi tukea ja luoda parhaat mahdolliset edellytykset toiminnan toteutumiselle. Nuorten osallisuuden vahvistaminen ja osallistumisen esteiden purkaminen on kaikkien meidän tehtävä. Miten teidän järjestössänne voitaisiin madaltaa osallistumisen kynnystä nuorille?
Teksti: Aino Kostiainen
Jeesaan – Nuori vapaaehtoistoiminnassa -hankkeen suunnittelija, Kansalaisareena ry