Kirjoittaja: Marjo Salmela, Kansalaisareena ry:n järjestöpäällikkö
Osallistuin Kansalaisareenan edustajana CEV:n Autumn Volunteering Congressiin Brysselissä marraskuussa 2024. Osallistumisen lisäksi pääsin esittelemään Kansalaisareenan laatimaa kestävän ja vastuullisen vapaaehtoistoiminnan opasta sekä sen taustalla olevaa ajattelumalliamme, jonka mukaan kaikenlainen vapaaehtoistoiminta voi olla merkityksellistä kestävän kehityksen edistämisen näkökulmasta. Osallistujat olivat hyvin kiinnostuneita oppaasta, ja moni jatkoi vielä käytäväpuheissakin pohdintojaan järjestö- ja vapaaehtoiskentän vastuullisuustyön äärellä.
Vapaaehtoistoiminta määrittää tulevaisuutta
Konferenssin punainen lanka tuntui vahvistavan Kansalaisareenan viestiä: vapaaehtoistoiminnalla on merkittävä rooli tulevaisuuden määrittäjänä. Yhä useammat vapaaehtoiset haluavat tietää, mitä vaikutuksia heidän toiminnallaan on ja määritellä yhdessä myös sitä, millaista yhteiskunnallista muutosta heidän toimintansa tavoittelee.
Aktivismia ei ole perinteisesti luettu mukaan vapaaehtoistoimintaan, mutta jatkossa kannattaisi, sillä myös aktivistit antavat aikaansa ja osaamistaan yhteisen hyvän edistämiseen. Epäkohtien selvittely ja ratkaisujen hahmottelu vaatii nimittäin usein valtavasti taustatyötä. Se, että aika ajoin mielenosoittajat valtaavat kadut, on vain pieni jäävuoren huippu, joka heijastaa laajemman vapaaehtoisjoukon pitkäjänteistä työtä.
IAVE:n (International Association for Volunteer Effort) johtaja Nichole Cirillo nostikin esiin, että vapaaehtoisuuden globaaleissa trendeissä näkyy käänne civic duty -vapaaehtoisuudesta civic dissent -vapaaehtoisuuteen. Vapaaehtoistoimintaa ei siis nähdä pelkästään velvollisuutena kantaa oma kortensa kekoon, vaan se kumpuaa entistä enemmän myös halusta protestoida nykyisiä kehityssuuntia vastaan ja etsiä niille vaihtoehtoja. Cirillon mukaan vapaaehtoiset eivät ainoastaan halua toimia nykyisten rakenteiden puitteissa ja ratkoa samoja ongelmia uudelleen ja uudelleen – he haluavat muuttaa rakenteita.
Kansalaisareenan Kohti tulevaa -hanke on korostanut, että vapaaehtoistoiminnalla vaikuttamista ei kuitenkaan tarvitse rajata vain suoraan toimintaan tai aktivismiin: jokainen teko vaikuttaa johonkin, ja niinpä vapaaehtoistoiminnassa on aina mukana vaikuttamisen siemen. Aina ei ole kyse tajuntaa räjäyttävistä muutoksista. Tärkeintä on pohtia, millaisen tulevaisuuden haluamme nähdä ja miten vapaaehtoistoimintamme vaikuttaa sen toteutumiseen.
EU voi onnistua vain, jos nuorten osallisuus vahvistuu
CEV:n vuosikokoukset tarjoavat aina myös mielenkiintoisen katsauksen vaikuttaviin, eri EU-maiden toimijoita yhdistäviin projekteihin. Powered by V: Engaged Volunteering for the Future of Europe -hanke on tukenut nuorten vapaaehtoistoimintaa muutosvoimana, joka vahvistaa EU:n arvoja sekä kestävien ja yhteisöllisten yhteiskuntien rakentamista.
Mitä EU:n arvoihin sitten kuuluukaan? Niihin kuuluvat ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio. Nämä arvot onkin hyvä palauttaa aika ajoin mieleen, sillä tämän hetken todellisuudessa emme välttämättä voi kansalaisina luottaa siihen, että poliitikot huolehtivat EU:n arvojen toteutumisesta. Euroopan parlamentin jäsen Vladimir Prebilic antoikin oman puheenvuoronsa lopuksi pysäyttävän viestin kansalaisyhteiskunnalle: ”You’re our future because politics are failing”.
Paneelikeskustelussa nousi esille, että nuorten osallisuuden, hyvinvoinnin ja demokraattisen osallistumisen vahvistamisessa on haasteita koko Euroopan laajuisesti. Vapaaehtoistoiminnasta löytyisi uusimpien tutkimustulosten valossa ratkaisun aineksia: vapaaehtoistoimintaan osallistuneet nuoret äänestivät muita todennäköisemmin, ja vapaaehtoisuus lisäsi äänestysaktiivisuutta erityisesti heikommista taustoista tulevien nuorten kohdalla. Nuorten vapaaehtoisuudessa on silti yhä pinttyneitä haasteita. Tällä hetkellä vapaaehtoistoimintaan osallistuvat enimmäkseen sellaiset nuoret, jotka ovat muutoinkin yhteiskunnallisesti aktiivisia. Vähemmistöihin kuuluvien nuorten osallisuuden kokemusta ja osallistumista on siis tarpeen vahvistaa ja heikommista taustoista tulevien nuorien osallistumista helpottaa. Kansalaisareenan JEP-hankkeen kehittämillä työkaluilla voit paneutua nuorten osallisuuden kysymyksiin ja mitata nuorten osallisuuden kokemusta.
