Hyppää sisältöön

Vapaaehtoistoiminta tukee nuorten osallisuutta ja hyvinvointia 

”Lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteet ovat puhuttaneet täällä Suomessa paljon viime kuukausina. Nyt olemme siinä vaiheessa, että puheiden olisi muututtava teoiksi.” Näin totesi Suomen Tasavallan presidentti Sauli Niinistö lähes päivälleen tasan kymmenen vuotta sitten pitämässään puheessa, jonka aiheena oli lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteet. Tämä lause on ajankohtainen yhä edelleen, sillä useat tutkimukset ja uutisten otsikot tuovat esiin lasten ja nuorten moninaisia hyvinvoinnin haasteita. Muun muassa Ylen tänä vuonna tekemä Suomalaisten pelot ja haaveet -tutkimus osoitti, että kaikista tyytymättömimpiä elämäänsä ovat 15–29-vuotiaat nuoret naiset. Eräs 19-vuotias nainen kertoo vastauksessaan, ettei hän koe iloitsevansa Suomessa juuri mistään.  

Nostamalla esiin hyvinvointiin liittyviä haasteita, pystymme ymmärtämään, miksi muun muassa vapaaehtoistoimintaan tulisi suunnata resursseja, tai miksi olemassa olevia palveluja tulisi kehittää vastaamaan paremmin tämän päivän hyvinvoinnin haasteisiin.  

Vapaaehtoistoiminta nuorten hyvinvoinnin tukena 

Kansalaisareenan Jep – nuorten näköinen vapaaehtoistoiminta -kehittämishankkeen tavoitteena on rakentaa tulevaisuuden vapaaehtoistoimintaa huomioimaan paremmin nuoria, tarjoten heille aitoja osallisuuden paikkoja sekä toimintaa, joka heitä innostaa, yhteistyössä nuorten itsensä sekä vapaaehtoistoimijoiden kanssa ympäri suomea. Yhteistyössä pyritään etsimään ja kokeilemaan uusia ratkaisuja, kuinka vapaaehtoistoiminta voisi olla luonteva osa nuorten arkea.  

Vapaaehtoistoiminnalla on myönteinen vaikutus nuorten elämään, niin tekijänä kuin avunsaajana. Vapaaehtoistoiminta on tekoja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi. Ne teot ovat: 

  • Vapaaehtoistoimintaa, jossa turvalliset aikuiset tukevat nuoria, taatakseen sen, ettei kukaan jäisi yksin. 
  • Vapaaehtoistoimintaa, jossa nuoret kokevat osallisuutta ja saavat mahdollisuuden olla mukana vaikuttamassa heille tärkeisiin asioihin.  
  • Vapaaehtoistoimintaa, joka perustuu vertaisuuteen ja siitä saatuun tukeen.  
  • Se on myös harrastustoimintaa, joka ei jätä ketään ulkopuolelle.  
  • Ennen kaikkea vapaaehtoisuus on toimintaa, jossa keskiössä on osallisuus ja hyvinvointi. 

Miksi sitten on hyvä, että pyydämme nuoria mukaan vapaaehtoistoimintaan?  

Vapaaehtoistoiminnalla on useita hyötyjä nuorten kannalta; se tarjoaa mielekästä tekemistä, mahdollisuuden henkilökohtaiseen kehittymiseen ja tukee sosiaalisia voimavaroja. Nuorille vapaaehtoistoiminnan kautta saatavat uudet kokemukset ovat tärkeitä. Ne kasvattavat rohkeutta toimia erilaisissa tehtävissä ja tilanteissa ja ne voivat jopa tukea opintopolun valinnassa. Vapaaehtoistoiminta kertoo nuoren aktiivisuudesta, joka voi helpottaa esimerkiksi ensimmäisen kesätyöpaikan löytämisessä. Ennen kaikkea vapaaehtoistoiminta auttaa vähentämään yksinäisyyttä ja torjumaan syrjäytymistä. Vapaaehtoistoiminnasta saa elämään merkityksellisyyden tunnetta siitä, että minä olen tärkeä ja minun teoillani on merkitystä. Minä tulen kuulluksi ja nähdyksi.  

Vaikka usein kuulee puhuttavan, etteivät nuoret sitoudu vapaaehtoistoimintaan, suhtautuvat nuoret pääosin siihen positiivisesti ja yli 60 % heistä lähtisi mukaan toimimaan, jos joku tulisi ja kysyisi.  

Nuorten osallisuuden tukeminen 

Lokakuussa vietetään valtakunnallista nuorisotyönviikkoa. Teemaviikolla nostetaan esiin nuorisotyöntekijöiden, järjestöjen, kuntien ja seurakuntien tekemää arvokasta työtä nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi. Järjestöissä tehtävä nuorisotyö on nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantamista ja harrastustoiminnan tarjoamista.  

Osallisuus on merkittävä osa hyvinvoinnin kokemusta, joten nuorten osallistuminen muun muassa päätöksentekoon vahvistaa heidän hyvinvointiaan ja antaa aikuisille tärkeää tietoa nuorten näkökulmista ja ajatuksista. Tällä hetkellä nuorten ääni jää valitettavan usein kuulumatta päätöksenteossa ja nuoret itse kokevat, että tulevaisuutta rakennetaan iäkkäänpien sukupolvien haluamaan suuntaan.  

Nuorisoalan järjestöjen tukevat nuorten kasvua aktiivisiksi sekä kriittisesti ajatteleviksi kansalaisiksi. Tätä työtä voivat tehdä kaikki järjestöt ja eri alojen toimijat tarjoten nuorille aitoja osallisuuden ja osallistumisen paikkoja, sekä mahdollisuuden päästä vaikuttamaan. 

Puheista tekoihin 

Miten takaamme sen, ettei kymmenen vuoden päästä vuonna 2032, joku aloita puhettaan jälleen kerran samoilla Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön sanoilla, ” Lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteet ovat puhuttaneet täällä Suomessa paljon viime kuukausina. Nyt olemme siinä vaiheessa, että puheiden olisi muututtava teoiksi.”. Meidän lapsemme ja nuoremme tarvitsevat ja ovat oikeutettuja näkemään, kokemaan ja tekemään yhä vaikuttavampia tekoja heidän hyvinvointinsa ja osallisuuden tukemisen edistämiseksi, niin tänään kuin tulevaisuudessa. 

Nuorten vapaaehtoistoiminnan kehittäjät -verkostossa voimme yhdessä miettiä, mitä meidän tekomme ovat lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tervetuloa mukaan verkostoon muuttamaan yhdessä puheet teoiksi. Verkoston löydät Facebookista: Nuorten vapaaehtoistoiminnan kehittäjät | Facebook 

Lähteet: 

Ahonen, T. Nuorten demokratiaa ja osallisuutta vahvistamassa -pizzademokratia-päivän malli. Sitra. Julkaisu. Viitattu 5.10.2022. Saatavissa: Nuorten demokratiaa ja osallisuutta edistämässä (sitra.fi) 

Eronen, E., Niskanen, V., Simonen, J., & Veijola, R. 2022. Nuorten hyvä elämä -tutkimushanke, E2 Tutkimus. Viitattu 8.10.2022. Saatavissa: raportti-nuorten-hyva-elama-hanke-e2-tutkimus-isbn.pdf 

Nuorisotyö ja nuorten hyvinvointi Suomessa. 2022. Allianssi, nettisivut. Viitattu 8.10.2022. Saatavissa: https://nuorisoala.fi/vaikuttaminen/nuorisotyo-ja-nuorten-hyvinvointi/ 

Rahkonen, J. 2021. Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa. Tutkimusraportti. Viitattu 6.10.2022. Saatavissa: https://kansalaisareena.fi/aineistoa/tutkimukset-ja-selvitykset/ 

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan