Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän jäsenen sana
Olin Kokoomuksen joukkueessa, kun neuvottelimme Sipilän hallitusohjelmasta. Tärkeä tavoitteemme oli järjestötyön ja vapaaehtoistoiminnan edistäminen ja järjestötyötä jarruttavien normien purku. Hallitusohjelmaan kirjasimme myös tavoitteen vertaistuen ja ihmisten osallisuuden vahvistamisesta. Olen iloinen siitä, että kuluneella eduskuntakaudella asioissa on edetty, mutta työtä on vielä paljon tehtävänä. Olemme tehneet muutoksia, jotka edistävät vapaaehtoistoimintaa ja lisäävät yhteisöllisyyttä. Toimintaa edistäviä muutoksia teimme mm. rahankeräyslainsäädäntöön, arpajaislakiin ja vapaaehtoisten kulukorvauksiin.
Vapaaehtoistoimintaa ei saa liiaksi kuormittaa hankalalla byrokratialla. Vapaaehtoistyön tulee säilyä mielekkäänä tekijälleen. Pidän tärkeänä myös sitä, että järjestöt saavat kerätä varoja toiminnalleen ilman uuvuttavaa hallintoa.
Eduskuntakauden yksi hyvä teko on verohallinnon laatima ohjeistus yleishyödyllisille yhdistyksille, joka laadittiin järjestökentän toiveesta. Ohjeen tarkoituksena on auttaa järjestöjä hoitamaan ennakonpidätykseen liittyvät asiat oikein. Ohjeen mukaan vapaaehtoistyöntekijöitä voi nyt esimerkiksi muistaa tai kiittää lahjalla, joka on verovapaa 100 euroon saakka. Myös vapaaehtoisille tarjottava ruokailu yhdistyksen järjestämässä tapahtumassa on verovapaa.
Suomessa lähes 40 % väestöstä tekee vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyön merkitys hyvinvoinnin lähteenä tunnustetaan yleisesti ja siksi sitä on vahvasti vaalittava. Tutkimusten mukaan yhä useammat suomalaiset haluaisivat tehdä vapaaehtoistyötä, jos siihen ryhtyminen olisi helppoa. Yhteiskunnassamme pitää olla asianmukaiset palvelut ja tukiverkot niitä tarvitseville, mutta välittämistä emme voi ulkoistaa. Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen on välittämistä, jota pidän korvaamattoman tärkeänä työnä yhteisen hyvinvointimme eteen.
Kolmannella sektorilla on vahva rooli esimerkiksi nuorten ja vanhusten asioissa. Järjestöistä voi löytyä myös uusia innovaatioita ja sellaista erikoisosaamista, jota ei muualla olekaan.
Järjestöt ovat herkkiä havaitsemaan ihmisten tarpeet ruohonjuuritasolla ja ketteriä luomaan uusia tapoja auttaa ihmisiä. Ilman järjestöjä moni hyvinvointiyhteiskunnan osa olisi jäänyt keksimättä ja kehittymättä. Kuntoutuksen vertaistuki, nuorten turvatalo ja lukuisat muut toimivat mallit parantavat suomalaisten hyvinvointia. Järjestöjä tarvitaan terveyden ja liikunnan edistämiseen, yksinäisyyden kitkemiseen ja perheiden tukemiseen. Esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton järjestämä tilapäinen hoitoapu on ollut monelle perheelle pelastus arjessa selviytymiseen ja siksi hoitoavun tarjoamista pitäisi vahvasti edistää. Vapaaehtoistyötä on vahvistettava. Tulevalla eduskuntakaudella on löydettävä kestävät ratkaisut järjestöjen vapaaehtoistoiminnan tukemiseksi ja vauhdittamiseksi. Keskustelen mielelläni ideoista ja ehdotuksista.
Teksti: Sari Sarkomaa
helsinkiläisten kansanedustaja (kok)
Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän jäsen